Kun päätä pakottaa, kivistää, jyskii tai vihloo, ovat hyvät konstit tarpeen. Kun tunnistat päänsärkytyypin, on hoitokin helpompaa.

1. Väsyttääkö ja onko niskasi jumissa?

Syynä voi olla:

  • Jännitys- eli tensiopäänsärky

Oireet

  • Jännityspäänsäryssä kipu on harvoin sietämätöntä, sitäkin useammin se on vannemaista, tasaista jomotusta. Tensiosärky on se kaikkein tavallisin päänsärkytyyppi, joka iskee, kun olosuhteet ovat otolliset. Jotkut saavat tensiosäryn stressistä, jotkut vaikkapa tietokonetyöstä.

Syyt

  • Jännityspäänsärkyyn taipuvaisilla pään kipujärjestelmät aktivoituvat herkemmin ja heidän niska-hartiaseutunsa on usein jumissa. Särky alkaa, kun tietokoneen ääressä istutaan huonossa asennossa tuntikausia, stressi ja murheet painavat jatkuvasti mieltä, liikunta on unohtunut, uni jää vähiin ja ylipaino uuvuttaa.
    Hammaskaluston purentavaivatkin aiheuttavat tensiosärkyä.

Hoito

  • Huolehdi riittävästä liikunnasta, hyvistä työskentelyasennoista ja levosta. Liikunta on huippuhyvä tapa pitää jännityskipua loitolla.
    Kipua voit hoitaa reseptittömillä särkylääkkeillä, kuten parasetamolilla tai ibuprofeenilla. Happihyppely, venyttely ja kylmäpakkauskin otsalla auttavat.

    Lue myös: Näin hoidat kipeää olkapäätä

2. Onko sinulla toispuoleista kipua? Vai onko kipu kovaa ja silmäsi valonarat?

Syynä voi olla:

  • Migreeni

Oireet

  • Migreenisärky on kovaa, usein sykkivää ja toispuoleista. Liikunta pahentaa oloa. Noin puolella potilaista on pahoinvointia ja oksentelua.
    Migreenipotilas on kohtauksen kestäessä arka monille äänille, valoille ja hajuille.

Syyt

  • Migreeni on vaskulaarinen eli pään alueen verisuonistoon liittyvä sairaus. Kaksi kolmasosaa kaikista migreenipotilaista potee perusmigreeniä, johon ei liity neurologisia oireita, mutta kolmasosalla ilmenee näkökentässä sahalaitakuviota tai valo- ja auraoireita.
    Migreenitaipumus piilee usein perimässä, mutta esimerkiksi alkoholi, stressi, epäsäännöllinen ruokailu ja huono uni voivat laukaista kohtauksen.

    Miksi migreeni iskee aina loman alussa? Lääkäri vastaa

Hoito

  • Jos podet migreeniä harvoin, tarvitset kohtaukseen tavallista särkylääkettä hieman suurempina annoksina. Mene makuulle pimeään huoneeseen ja aseta otsalle kylmäpakkaus.
    Jos migreeni on vaivanasi usein, mene lääkäriin, jotta saat kohtaus- tai estolääkityksen tai molemmat. Kohtauslääkkeet ovat triptaaneja, estolääkkeinä käytetään tavallisimmin beetasalpaajia, kandesartaania tai amitriptyliiniä.
    Auraoireisessa migreenissä epilepsiaan käytetyt neuromodulaattorit tehoavat usein parhaiten. 

3. Onko särkysi päivittäistä – ja käytät kipulääkkeitä?

Syynä voi olla:

  • Lääkepäänsärky

Oireet

  • Lääkepäänsärky on usein sykkivää kipua, joka tuntuu kuin kireänä vanteena pään ympärillä. Kipuun liittyy melko usein pahoinvointia, levottomuutta, mielialanvaihteluita ja keskittymisvaikeuksia. Kipu voi vaihdella lievähköstä melko kovaan.

Syyt

  • Lääkepäänsärky kehittyy usein niille jännityspäänsärkyä tai migreeniä poteville, jotka ovat napsineet kipulääkkeitä useana päivänä viikossa vuosikausia tai vähintään kuukausia.
    Lääkepäänsärky voi aiheutua kaikista tunnetuista kipulääkkeistä. Kuitenkaan esimerkiksi verenkiertoaspiriini ei aiheuta lääkepäänsärkyä, sillä kivun syntyyn vaikuttaa myös lääkeannos.

Hoito

4. Paikantuuko kipusi silmän seudulle?

Syynä voi olla:  

  • Sarjoittainen päänsärky eli Hortonin neuralgia

Oireet

  • Kipu on lähes aina samalla puolen päätä ja paikantuu silmän seudulle. Silmä voi verestää ja olla kohtauksen kestäessä turvoksissa. Luomi voi roikkua. Särynpuoleinen sierain voi tukkeutua ja vuotaa.
    Sarjoittaiseksi säryn tekee se, että kohtauksia ilmaantuu useita yhden vuorokauden aikana ja valtaosalla potilaista öisin. Särkyjakso voi kestää viikkoja ja kadota taas kuukausiksi.

    Taustaa: Sarjoittainen päänsärky eli Hortonin syndrooma

Syyt

  • Sarjoittainen päänsärky on enimmäkseen 20–50-vuotiaiden miesten sairaus. Häiriön keskuksen ajatellaan sijaitsevan väliaivojen hypotalamuksessa, joka säätelee esimerkiksi elimistön biologista kelloa sekä hormonieritystä.

Hoito

  • Käytetyin kohtauslääke on migreenilääkkeenäkin tunnettu sumatriptaani. Usein tarvitaan myös neurologin määräämä estolääkitys. Usein myös sataprosenttisen hapen hengitys auttaa kohtaukseen.

    Asiantuntijana neurologian erikoislääkäri Ville Artto Lääkärikeskus Aavasta.
    Lähteenä myös UKK-instituutti ja Neurologia. Toimittaneet Soinila, Kaste ja Somer. Duodecim.

Kiinnostava artikkeli: Miksi minua huimaa?