Kun päätä pakottaa, kivistää, jyskii tai vihloo, ovat hyvät konstit tarpeen. Kun tunnistat päänsärkytyypin, on hoitokin helpompaa.

1. Väsyttääkö ja onko niskasi jumissa?

Syynä voi olla:

  • Jännitys- eli tensiopäänsärky

Oireet

  • Jännityspäänsäryssä kipu on harvoin sietämätöntä, sitäkin useammin se on vannemaista, tasaista jomotusta. Tensiosärky on se kaikkein tavallisin päänsärkytyyppi, joka iskee, kun olosuhteet ovat otolliset. Jotkut saavat tensiosäryn stressistä, jotkut vaikkapa tietokonetyöstä.

Syyt

  • Jännityspäänsärkyyn taipuvaisilla pään kipujärjestelmät aktivoituvat herkemmin ja heidän niska-hartiaseutunsa on usein jumissa. Särky alkaa, kun tietokoneen ääressä istutaan huonossa asennossa tuntikausia, stressi ja murheet painavat jatkuvasti mieltä, liikunta on unohtunut, uni jää vähiin ja ylipaino uuvuttaa.
    Hammaskaluston purentavaivatkin aiheuttavat tensiosärkyä.

Hoito

  • Huolehdi riittävästä liikunnasta, hyvistä työskentelyasennoista ja levosta. Liikunta on huippuhyvä tapa pitää jännityskipua loitolla.
    Kipua voit hoitaa reseptittömillä särkylääkkeillä, kuten parasetamolilla tai ibuprofeenilla. Happihyppely, venyttely ja kylmäpakkauskin otsalla auttavat.

    Lue myös: Näin hoidat kipeää olkapäätä

2. Onko sinulla toispuoleista kipua? Vai onko kipu kovaa ja silmäsi valonarat?

Syynä voi olla:

  • Migreeni

Oireet

  • Migreenisärky on kovaa, usein sykkivää ja toispuoleista. Liikunta pahentaa oloa. Noin puolella potilaista on pahoinvointia ja oksentelua.
    Migreenipotilas on kohtauksen kestäessä arka monille äänille, valoille ja hajuille.

Syyt

  • Migreeni on vaskulaarinen eli pään alueen verisuonistoon liittyvä sairaus. Kaksi kolmasosaa kaikista migreenipotilaista potee perusmigreeniä, johon ei liity neurologisia oireita, mutta kolmasosalla ilmenee näkökentässä sahalaitakuviota tai valo- ja auraoireita.
    Migreenitaipumus piilee usein perimässä, mutta esimerkiksi alkoholi, stressi, epäsäännöllinen ruokailu ja huono uni voivat laukaista kohtauksen.

    Miksi migreeni iskee aina loman alussa? Lääkäri vastaa

Hoito

  • Jos podet migreeniä harvoin, tarvitset kohtaukseen tavallista särkylääkettä hieman suurempina annoksina. Mene makuulle pimeään huoneeseen ja aseta otsalle kylmäpakkaus.
    Jos migreeni on vaivanasi usein, mene lääkäriin, jotta saat kohtaus- tai estolääkityksen tai molemmat. Kohtauslääkkeet ovat triptaaneja, estolääkkeinä käytetään tavallisimmin beetasalpaajia, kandesartaania tai amitriptyliiniä.
    Auraoireisessa migreenissä epilepsiaan käytetyt neuromodulaattorit tehoavat usein parhaiten. 

3. Onko särkysi päivittäistä – ja käytät kipulääkkeitä?

Syynä voi olla:

  • Lääkepäänsärky

Oireet

  • Lääkepäänsärky on usein sykkivää kipua, joka tuntuu kuin kireänä vanteena pään ympärillä. Kipuun liittyy melko usein pahoinvointia, levottomuutta, mielialanvaihteluita ja keskittymisvaikeuksia. Kipu voi vaihdella lievähköstä melko kovaan.

Syyt

  • Lääkepäänsärky kehittyy usein niille jännityspäänsärkyä tai migreeniä poteville, jotka ovat napsineet kipulääkkeitä useana päivänä viikossa vuosikausia tai vähintään kuukausia.
    Lääkepäänsärky voi aiheutua kaikista tunnetuista kipulääkkeistä. Kuitenkaan esimerkiksi verenkiertoaspiriini ei aiheuta lääkepäänsärkyä, sillä kivun syntyyn vaikuttaa myös lääkeannos.

Hoito

4. Paikantuuko kipusi silmän seudulle?

Syynä voi olla:  

  • Sarjoittainen päänsärky eli Hortonin neuralgia

Oireet

  • Kipu on lähes aina samalla puolen päätä ja paikantuu silmän seudulle. Silmä voi verestää ja olla kohtauksen kestäessä turvoksissa. Luomi voi roikkua. Särynpuoleinen sierain voi tukkeutua ja vuotaa.
    Sarjoittaiseksi säryn tekee se, että kohtauksia ilmaantuu useita yhden vuorokauden aikana ja valtaosalla potilaista öisin. Särkyjakso voi kestää viikkoja ja kadota taas kuukausiksi.

    Taustaa: Sarjoittainen päänsärky eli Hortonin syndrooma

Syyt

  • Sarjoittainen päänsärky on enimmäkseen 20–50-vuotiaiden miesten sairaus. Häiriön keskuksen ajatellaan sijaitsevan väliaivojen hypotalamuksessa, joka säätelee esimerkiksi elimistön biologista kelloa sekä hormonieritystä.

Hoito

  • Käytetyin kohtauslääke on migreenilääkkeenäkin tunnettu sumatriptaani. Usein tarvitaan myös neurologin määräämä estolääkitys. Usein myös sataprosenttisen hapen hengitys auttaa kohtaukseen.

    Asiantuntijana neurologian erikoislääkäri Ville Artto Lääkärikeskus Aavasta.
    Lähteenä myös UKK-instituutti ja Neurologia. Toimittaneet Soinila, Kaste ja Somer. Duodecim.

Kiinnostava artikkeli: Miksi minua huimaa?

Kesän pikku haaverit hoituvat lääkekaapin avulla, mutta tositilanteessa kännykkä auttaa vaikka elvyttämään.

1. Mitkä ovat yleisimmät ensiapua vaativat tilanteet kesämökeillä?

Tavanomaiset lomailijan vammat syntyvät kesäpuuhissa: auringonpaisteessa oleskellessa ja ulkosalla touhutessa sekä luonnossa liikkuessa. Seurauksena on auringonpistoja, palovammoja, hyönteisten pistoja, haavoja ja nyrjähdyksiä.

2. Paljain jaloin kävely on kesän nautintoja. Entä jos astun lasinsiruun tai naulaan?

Puhdista haava heti vedellä. Jos vesihuuhtelu ei putsaa haavaa kunnolla tai siihen jää esimerkiksi lasia, on käytävä lääkärissä.

Jos kyseessä on viiltohaava, laita sen reunat yhteen haavansulkijateipillä tai laastarilla. Tyrehdytä verenvuoto ja peitä haava sidetaitoksella. Tarkista, onko haavan saaneen jäykkäkouristusrokotus voimassa.

Tulehtunut haava punoittaa ja kuumottaa. Sitä voi myös särkeä. Jos oireet eivät helpota, vaikka haavaa puhdistaa lisää, on mentävä lääkäriin.

Runsaasti vuotavaa haavaa pitää painaa sormin tai kämmenellä ja peittää se sitten painesiteellä.

3. Mistä tunnistaa auringonpistoksen?

Oireita ovat päänsärky, pahoinvointi, huimaus ja heikotuksen tunne. Auringosta on syytä siirtyä pois ja vilvoitella itseään viileällä vedellä tai kylmillä kääreillä pään ja kaulan alueella. Vettä pitää juoda, vaikka ei janottaisikaan.

4. Minkä kokoisen palovamman voi hoitaa omatoimisesti ja miten se tapahtuu?

Palovammasta kärsivän omaa kämmentä pienempää vammaa voi hoitaa itse, ellei se ala tulehtua eikä siinä ole rakkuloita. Palanut iho punoittaa, turpoaa ja on kivulias. Syvemmässä palovammassa ihoon nousee myös rakkuloita.

Viilennä vammautunutta ihoa kymmenisen minuuttia vedellä. Varo jäädyttämästä ihoa.

Rakkulainen iho pitää suojata suojasiteellä. Älä riko rakkuloita.

5. Millaisia ensiaputarvikkeita mökille pitää varata?

SPR suosittelee seuraavia: ensiapuside, haavanpuhdistuslaput, haavateippi ja laastarit, kertakäyttökäsineet, kylmäpakkaus, pikasiteet, pinsetit tai punkkipihdit, sakset, sidetaitokset, suojapeite ja tukiside.

Lisäksi kannattaa varata mukaan kuumemittari, aurinkovoidetta ja hyttyskarkotetta.

6. Entä lääkevarasto?

Mökin lääkekaapista pitäisi löytyä ainakin antihistamiinivalmiste, kortisonivoide, kyypakkaus, lääkehiiltä, maitohappobakteereita ja matkapahoinvointi-, ripuli- ja ummetus- sekä tulehduskipulääke. Lisäksi jokaisen mökkeilijän on varmistettava henkilökohtaisten lääkkeidensä riittävyys. Älä käytä vanhentuneita tai talven yli väärin säilytettyjä lääkkeitä.

7. Riittävätkö aikuiselle käärmeenpureman hoidoksi kyypakkauksen pillerit?

Eivät riitä, kaikenikäisten on käytävä lääkärissä. Kyypakkauksen kaksi kortisonipilleriä ovat ensiapu. Ne voivat hillitä mahdollisia allergisia reaktioita. Jos purema on jalassa, se kannattaa lastoittaa. Pureman saanut kannetaan paikalta. Pureman saanutta raajaa ei nimittäin pitäisi liikutella. Raajan pitäminen koholla on suositeltavaa.

Lue myös: Kevään ensiapuopas puremiin, pistoksiin ja vammoihin

8. Miten lastoittamisesta selviää, jos ei ole sitä koskaan tehnyt?

Avaa SPR:n nettisivut punainenristi.fi ja klikkaa otsikko "Opi ensiapua". Sieltä löydät 1-2 minuutin mittaisia videoita, jotka opastavat toimintaan eri tilanteissa. Videoiden avulla voi harjoitella rauhassa kotona.

SPR järjestää jatkuvasti ensiapukursseja eri puolilla maata. Peruskurssi kestää 16 tuntia ja sen hinta on paikkakunnasta riippuen 92-107 euroa.

9. Mökillä ei aina ole tietokonetta. Voiko ensiapuohjeita ladata kännykkään?

Kyllä. SPR:n ilmaisessa mobiilisovelluksessa on ohjeet 24 erilaisen onnettomuus- ja tapaturmatilanteen tai sairauskohtauksen varalta ja samat opastusvideot kuin nettisivuilla.

Sovelluksesta voi myös soittaa suoraan 112-hätänumeroon niin, että hätäkeskus näkee soittajan sijainnin karttakoordinaatteina. Sovelluksen löytää sovelluskaupoista hakusanoilla Punainen Risti. Ensiapuohjeita voi seurata kännykästä, vaikka verkkoyhteyttä ei olisi.

Katso opetusvideo: Näin lataat kännykkääsi ensiapusovelluksen

10. Miten toimin, jos joku menee tajuttomaksi?

Ensimmäiseksi yrität herättää hänet puhuttelemalla tai ravistelemalla. Jos hän ei herää, soita heti hätänumeroon 112 ja pane puhelimen kaiutin päälle. Kerro, mitä on tapahtunut ja missä osoitteessa olet. Sen jälkeen odota ohjeita sulkematta puhelinta. Noudata hätäkeskuksen antamia neuvoja. Lopeta puhelu vasta, kun saat luvan.

11. Millaista ensiapua tajuttomalle henkilölle annetaan?

Tärkeintä on turvata hänen hengityksensä, joten tarkista ensin, hengittääkö hän. Aseta hänet selälleen ja kohota hänen leukaansa. Kokeile poskellasi, tunnetko ilmavirran hänen suustaan.

Jos tajuton hengittää normaalisti, käännä hänet kylkiasentoon hengityksen turvaamiseksi. Seuraa hänen tilaansa, kunnes ensihoitaja tai lääkäri on paikalla ja voi ottaa hänestä vastuun.

Jos autettava ei hengitä normaalisti, aloita painelu-puhalluselvytys. Paina keskeltä rintalastaa 30 kertaa ja puhalla sitten 2 kertaa ilmaa tajuttoman keuhkoihin niin että rintakehä nousee. Jatka samalla 30:2-rytmillä tauotta, kunnes ammattihenkilö on ehtinyt paikalle.

Punaisen Ristin sivuilla ja mobiilipalvelussa on opastusvideot myös elvytyksestä.

12. Onko muita numeroita kuin 112, jotka pitää laittaa näkyville?

Ainakin Myrkytystietokeskus 09471 977 ja meripelastus 0294 1000. Kirjaa myös oma numerosi, mökin tarkka osoite, reittiohje ja karttakoordinaatit. SPR:n sivuilta voit tulostaa tätä varten kätevän turvataulun.

Asiantuntijana Punaisen Ristin terveyden ja ensiavun asiantuntija Kristiina Myllyrinne.

Varmista apu perille

Lataa 112-sovellus

112 Suomi -kännykkä-sovellus nopeuttaa avun saantia hätätilanteessa. Kun soitat 112-hätänumeroon sovelluksen kautta, hätäkeskus saa automaattisesti tiedon tarkasta sijainnistasi, vaikka et itse sitä tietäisi.

Saat Ilmaiseksi

Maksuton sovellus toimii kaikissa älypuhelimissa, joiden sovelluskaupasta se löytyy. Lisää tietoa ja sovelluksen asennusohjeet saat Hätäkeskuslaitoksen verkkosivuilta www.112.fi

Jo 40 000 x apua

Digian ja Hätäkeskuslaitoksen kehittämän sovelluksen avulla on soitettu jo 40 000 hätäpuhelua.

Vinkit antoi Hätäkeskuslaitoksen hätäkeskuspalvelujen johtaja Marko Nieminen.

Aurinkovoide suojaa, mutta vain jos sitä levittää reilulla kädellä. Vain harva käyttää voidetta riittävästi.

1. Heijastaa ja imee säteet

Aurinkovoiteissa käytetään fysikaalista tai kemiallista suojaa tai molempia. Fysikaalinen suoja heijastaa UV-säteilyä pois iholta, kemiallinen imee säteet itseensä.

Voiteet auttavat ehkäisemään ihon palamista ja aurinkokeratoosia, josta voi kehittyä okasolusyöpä. Suojavoiteiden käytön on osoitettu vähentävän myös melanoomaa.

2. Suojakertoimet liioittelevat

Suojakerroin määrittää, kuinka hyvin voide suojaa auringon UVB-säteiltä ja kauanko auringossa voi oleilla palamatta. Esimerkiksi suojakerroin 15 tarkoittaa, että auringossa voi olla palamatta 15 kertaa pidempään kuin ilman suojaa. Moni levittää voidetta kuitenkin vain murto-osan siitä määrästä, jolla suojakerroin on laskettu, eikä lisää voidetta iholle tarpeeksi usein.

3. Kerroin vähintään 30

Suojakertoimen on hyvä olla vähintään 30 vartalolle ja 50 kasvoille. Tarkista purkin kyljestä, että voide suojaa sekä UVA- että UVB- säteilyltä.

4. Pihistelemättä paras

Riittävä määrä voidetta vartalon iholle on oman kourallisen verran ja kasvoille teelusikallinen, mielellään puoli tuntia ennen ulos menoa. 

5. Älä tuudittaudu

Mikään voide ei suojaa täydellisesti UV-säteiltä. Eliniän aikana karttuva aurinkoaltistus lisää ihosyöpien riskiä. Auringossa kannattaa siis oleilla maltillisesti, eikä paahtaa itseään ylenpalttisesti aurinkovoiteen turvin. Muista, että aurinkoisesta säästä voi nauttia myös varjossa.

Asiantuntijana syöpätautien erikoislääkäri Meri-Sisko Vuoristo.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 7/2017.