Jyväskylän Naisvoimistelijat ovat esimerkki aikuisten intohimoisesta suhtautumisesta liikkumiseen ryhmässä.

Vuosi sitten heinäkuussa jyväskyläläinen Tarja Rasimus-Järvinen, 54, katseli ympärilleen Helsingissä Esplanadin puistossa. Mieli täyttyi odotuksesta ja innostuksesta.

– Mahtavaa – ensi kesänä tähän aikaan keskusta vilisee ulkomaisia Gymnaestrada-vieraita. Jengi kulkee omien maidensa verkkareissa ja ihastelee yötöntä yötä, Tarja-Rasimus-Järvinen tuolloin ajatteli. Hän on Jyväskylän Naisvoimistelijoiden valmentaja.

Ideat hallinäytöksen koreografiaan olivat vasta nupullaan. Selvää kuitenkin oli, että omasta seurasta innostettaisiin mahdollisimman suuri joukko eri-ikäisiä ja -tasoisia voimistelijoita esiintymään ja osallistumaan.

– Gymnaestrada on voimistelijoiden kokoontumisajot, Get together -juttu, jossa voimme ihailla muiden taitoja ja esittää toisille omaa osaamistamme. Suomalainen naisvoimistelu on maailmalla arvostettua. Koko vartalossa tapahtuva keskustalähtöinen liike on ainutlaatuista, Tarja kuvailee.

Viiden päivän ajan Helsingissä on tuhansia ihmisiä, joita yhdistää rakkaus lajiin.

Gymnaestradan aikana on nähtävillä lajin koko kirjo akrobatiasta tanssilliseen voimisteluun. Illanvietoissa hurjimmat heittäytyvät pöydille tanssimaan, ja joskus juhlat jatkuvat pikkutunneille saakka. Aamulla kömmitään koulumajoituksen lattioilta uuteen päivään.

Korkeasaari ja Lintsi jo nähty? Kokeile näitä juttuja lasten kanssa Helsingissä

Vesipisaroista Myrskyyn

Maaliskuussa 2015 Kilpisen koululla Jyväskylässä on kymmeniä naisia harjoittelemassa JNV:n halliohjelman Myrsky-osuutta. Näin suurella joukolla ollaan koolla ensimmäistä kertaa.

Tarja Rasimus-Järvisen viisihenkisen koreografitiimin hioma ohjelma vaatii jokaiselta keskittymistä. Kukin ikäryhmä; noin 20–30-vuotiaat Aurorat, 30–50-vuotiaat Ajattaret ja 50+ -vuotiaat Sunset Leidit ovat harjoitelleet ohjelmaa omilla tahoillaan. Nyt palaset hitsataan yhteen.

Viime kesänä itäneet ideat ovat koreografiatiimin yhteistyön tuloksena kehkeytyneet vartin mittaiseksi, 120 voimistelijan Sateenkaari-näytökseksi.

Välillä valokeilassa loistaa koko joukko, välillä solistisesti osa voimistelijoista ikäryhmittäin. Nuorimmat neidot tulkitsevat vesipisaroita, teini-ikäiset kukkaketoa, nuoret naiset aurinkoa ja aikuiset tänään harjoiteltavaa Myrskyä.

Ihanat naiset näyttämöllä

Violetit huivit liehuvat ilmassa ja mustiin pukeutuneet naiset taipuvat pianomusiikin tahdissa.

– On ihanaa, miten aikuinen nainen saa ilon irti liikkeestä ja fiiliksestä, Tarja Rasimus-Järvinen hehkuttaa.

Liikkeissä on vielä haparointia. Valmentajat vaativat edistystä, sillä Myrsky on tarkoitus esittää JNV:n kevätnäytöksessä.

Joukon neljänneksi vanhin voimistelija, eläkkeellä oleva liikunnanopettaja Tuula Eloranta, 69, liikkuu varmoin askelin. Hikipisarat kihoavat otsalle, hymy on herkässä. Aikoinaan vuosia JNV:n puheenjohtajana toiminut konkari tietää, mitä odottaa kymmenenneltä Gymnaestradaltaan: upeita hallinäytöksiä ja liikunnan riemua.

– Olen nauttinut festivaaleilla ihmisistä, musiikin mukana liikkumisesta ja erilaisten näytösten seuraamisesta. Esiintyjien kirjo vaihtelee huippuosaajista tavallisiin harrastajiin.

Tytöt edellä, äiti perässä

Jumppakärpänen puraisi Tuula Elorantaa oppi­koulutyttönä Saarijärvellä. Vuosien varrella seuratoiminta on niellyt uskomattoman määrän työtunteja.

– Jotenkin tästä on ollut niin innostunut, että on halunnut tarjota samaa myös muille, Tuula Eloranta tuumaa.

– Tuulan kotona on pidetty kokouksia ja ommeltu pukuja pikkutunneille saakka, Tarja Rasimus-Järvinen kertoo.

Pirjo Mäki-Natunen, 53, tietää talkootyöstä lähes kaiken.

– Löysin voimistelun nyt aikuisten tyttärieni kautta. Mitä tytöt edellä, sitä äiti perässä. Kuljetin jokaista pienestä pitäen jumpassa ja kaikista kasvoi SM-tason joukkuevoimistelijoita, hän kertoo.

Harjoitukset Kilpisen koululla jatkuvat iltamyöhään. Toistojen myötä linjat ja suunnat asettuvat kohdalleen.

Näin jumppaat vartissa itsesi kuntoon – katso video

Laji opetti tehokkaaksi

Viikkoa myöhemmin Jyväskylän Monitoimi­talolla on säpinää. JNV:n kevätnäytöksessä esitys seuraa toistaan. Väliajalla Pirjo Mäki-Natunen ja voimistelevat tyttäret Laura, 24, Elli, 22, ja Elina, 20, vaihtavat sanasen ihmisiä kuhisevassa kahviossa. Trio on luultavasti ainoa sisarussarja, joka on menestynyt samassa joukkueessa joukkuevoimistelun maailmanmestaruuskisoissa.

– Elimme vuosia voimistelun ehdoilla. Päivässä oli monta lähtöä, ja huipulla rahanmeno oli hurjaa. Mieheni kanssa ymmärsimme, että sijoitus kannattaa. Nyt tyttöjen kilpa-ura on ohi, mutta kaikki harrastavat lajia edelleen jossain muodossa ja valmentavat. Elina on myös JNV:n hallituksessa, Pirjo Mäki-Natunen kertoo.

– Laji on opettanut ajankäyttöä. Olemme kasvaneet tehokkaiksi treenisalin ulkopuolellakin, Laura Natunen toteaa.

Väliajan jälkeen Myrskyn naiset astelevat estradille.

– Paremmin se sujui kuin harjoituksissa, joku huikkaa esityksen jälkeen.
Kuin 1000 palan palapeli

Tarja Rasimus-Järvinen on näytöspäivänä Helsingissä Voimisteluliiton kokouksessa, ja ilmassa on pientä jännitystä. Järjestelyissä on muuttuvia tekijöitä niin paljon. Ruokailujen, majoitusten, aikataulujen ja logistiikan on loksahdettava kohdilleen.

– Helsingissä  haluan vain istua messu­alueella ja nauttia tunnelmasta, Tarja huokaa.

Noin kuukautta myöhemmin, kesäkuisena sunnuntai-iltana Kilpisen koululla harjoittelee JNV:n Gymnaestradaan suuntaava joukko koko vahvuudessaan. 120 voimistelijan porukasta pienimmät ovat juuri koulunsa aloittaneita tyttöjä, vanhimmat 75-vuotiaita rouvia.

Viimeisenä mukaan on liittynyt Rasimus-Järvisen valmentama nuorten valiovoimistelijoiden joukko, joista osalla on takanaan melkoinen rutistus: kisakausi on vasta päättynyt. Lahjakkaat jumppaajat omaksuvat koreografiansa nopeasti. Rasimus-Järvisen tytär Tiia-Tuulia Järvinen, 23, ohjaa osaa joukosta.

– Olen ollut pienestä pitäen äitini valmennettavana ja nyt mukana myös Gymnaestradan koreografiatiimissä. Tämä on tavallista arkea meille. Ohjelma on muuttunut ja hioutunut matkan varrella. Odotan innolla hallinäytöstä.

Mieskin lähtee mukaan

Tuula Eloranta iloitsee, kun on onnistunut saamaan liput neljään iltanäytökseen.
Pientä huoltakin on: harjoituksista puuttuu naisia. Vaikka voimistelijat ovat sitoutuneita, elämässä sattuu kaikenlaista eikä päällekkäisyyksiltä voida välttyä.

– Onneksi harjoittelun tahti tiivistyy loppua kohden. Minäkin joudun olemaan muutaman kerran pois, kun olen reissussa, Tuula toteaa.

Harjoituksia ohjaava Laura Härkönen, 40, myöntää paniikin iskevän aina viimeisinä viikkoina. Heinäkuussa Helsingissä tullaan kuitenkin näkemään JNV:n Sateenkaari, joka vastaa koreografien mielikuvia. Luvassa on kaunista musiikkia ja väripintoja, taidokasta voimistelutekniikkaa ja eri-ikäisiä harrastajia.

Pirjo Mäki-Natunen kertoo, että myös hänen miehensä lähtee perheen naisten mukana voimistelutapahtumaan – talkoolaiseksi.

– Gymnaestrada on ehdottomasti kesän kohokohta, Pirjo sanoo painokkaasti.
Gymnaestrada

15. Kansainvälinen voimistelu­festivaali

  • Järjestetään Helsingissä 12.–18.7.2015.
  • Ensimmäinen oli 1953 ja sen jälkeen joka 4. vuosi.
  • Tapahtumaan odotetaan tulevan noin 21 000 osallistujaa yli 50 maasta.
  • Suomalaisia voimistelijoita on mukana 140:stä eri seurasta noin 4000.
  • Yleisölle on tarjolla päivittäin useita voimistelunäytöksiä.
  • Tapahtuman järjestävät  Suomen Voimisteluliitto, Helsingin kaupunki, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä tuhannet vapaaehtoistyöntekijät. Tapahtumaa suojelee presidenttipari.

Avokadot löytyvät kärjestä melkein kaikista terveellisten ruokien listoista, olipa kyse sitten ihon tai mielen hoidosta. Eikä ihme. Ne ovat ihmeruokaa!

Vihreäkuorinen avokado on terveellistä syötävää.  Se sisältää kasvikseksi paljon energiaa ja rasvaa. Suurin osa on rasvasta on kuitenkin pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa, joka edistää sydämen terveyttä.

Tuoreimmassa tutkimuksessa on vahvistettu, että avokadot pienentävät sydänsairauksien riskiä – jos niitä nautitaan säännöllisesti osana päivittäistä ruokavaliota.

Aiempien tutkimusten mukaan avokadojen terveysvaikutukset ovat perustuneet pitkälti tyydyttämättömien rasvahappojen tehoon ihmiskehossa ja vihreän herkun on todistettu nostavan hyvän kolesterolin lukemia.

Nyt amerikkalaistutkimuksessa vahvistettiin avokadon positiivinen vaikutus sydän- ja verisuonitautien riskiin. Tutkittavat söivät yhden avokadon päivässä. Heillä laski etenkin huono LDL-kolesteroli, kertoo tutkimuksesta kirjoittava American Heart Assosiation -julkaisu.

Miten avokadoa syödään?

Kardiologien eli sydäntautien lääkäreidenkin ylistämä avokado on helppo kasvis.

Avokadon voi sisällyttää päivittäiseen ruokavalioon helposti vaikkapa salaateissa tai leivän päällä. Kypsän avokadon tunnistaa kaupasta painamalla sitä hennosti sen suiposta päästä. Kuoren ja kasvislihan väliin pitäisi jäädä pieni, pehmeältä tuntuva tila.

Mikäli kotona huomaa ostaneensa raa’an tai puolikypsän avokadon, saa sen kypsäksi monilla eri keinoilla. Jotkut käärivät kasviksen alumiinifolioon ja laittavat uuniin kypsymään hetkeksi ennen syömistä. Avokadon voi halkaista ja nauttia pehmeän sisuksen vaikka suoraan lusikalla.

Liiallisuuksiin ei pidä mennä tämänkään ihmeherkun kanssa: Avokadossa on paljon energiaa, joten siitä tulee nopeasti täyteenkin. Sadassa grammassa eli keskikokoisessa avokadossa on lähes 200 kilokaloria.

Avokadoissa on myös runsaasti kaliumia, peräti 400 mg/100 g, joka on tärkeä sydämen toiminnalle.

Vierailija

Avokado päivässä pitää kardiologin loitolla

Olen syönyt vuosia pari avokadoa viikossa . Syön sen aina ihan sellaisenaan,ei siihen tarvita erityistä resepti nivaskaa. Halkaisen ja pistän poskeeni. Hyvää,terveellistä ja ravitsevaa. En kuitenkaan joka päivä syö, koska onhan siinä kotuullisesti kaloreita, vaikkakin terveellisiä kaloreita. Kaikkia kansainvälisiä tuulia on kiva lukea myös ET-lehdestä. Lisää vaan
Lue kommentti

Kiistely on taitolaji, jossa voi kehittyä. Syyllistä tai voittajaa on turha etsiä, mutta jos pelaat korttisi hyvin, kumpikin osapuoli hyötyy.

Erimielisyydet kuuluvat kaikkiin ihmissuhteisiin. Aina niiden käsittely ei aiheuta riitaa, mutta jos asia on itselle hyvin tärkeä, kuohahdusta on vaikea välttää.

Tapamme riidellä juontaa usein juurensa lapsuuskodissa omaksuttuihin malleihin, oli sitten mököttäjä tai möykkääjä.

Näin riitelet rakentavasti:

1. Kuuntele

Yleisin virhe riitelyssä on se, että kumpikin jankkaa omaa näkökantaansa toista kuuntelematta. Erityisen ärsyttävää on yleistäminen: ”Sinä olet aina myöhässä”  tai ”Sinä et koskaan siivoa jälkiäsi”.

Tyhmintä on kaivaa esiin kaikki entiset riidanaiheet: appiukon letkautukset, liian kalliit hifi-laitteet tai vuosien takainen törttöily etelänlomalla.

2. Pysy asiassa

Kuohuksissa tulemme helposti sanoneeksi asioita, joita emme tarkoita. Valitettavasti ne eivät katoa huonon tuulen mukana. Henkilökohtaiset loukkaukset  iskostuvat mieleen paljon pysyvämmin kuin kehut ja kannustukset.

3. Ole rehellinen

Vältä passiivisuutta, ylimielisyyttä, yksityiskohtiin takertumista ja ylitunteellisuutta.

4. Pidä vuoropuhelu käynnissä

Pitkät jaaritukset eivät toimi ainakaan silloin, jos yrittää perustella miksi toinen on väärässä. Kuohuksissaan oleva ihminen ei välitä faktoista. Tärkeämpää on pyrkiä luomaan tunne, että hän on turvassa, vaikka tilanne on hankala.

5. Väistä

Joskus kiukkua herättävä kommentti kannattaa pyyhkäistä mielestä ajattelemalla, että tuolla toisella ei ollut paras päivä. Huono nukkuminen ja muut arjen taakat madaltavat ärsyyntymisen kynnystä entisestään.

Jos koet tilanteen tavalla tai toisella uhkaavaksi, lähde pois. Asiaan kannattaa palata vasta sitten, kun kumpikin on rauhoittunut.

6. Pyydä anteeksi

Sopu syntyy helpommin, kun molemmat myöntävät osuutensa riitaan. Pyydä viipymättä anteeksi, jos osa iskuista on osunut vyön alle. Ripaus myötätuntoa saa ihmeitä aikaan.

Lähteet: Väestöliitto, Helena Åhman ja Harri Gustafsberg: Tilannetaju