Näyttääkö tulevaisuus toivottomalta? Etkö usko, että asiat muuttuvat paremmaksi?
Kuulostaako tutulta ajatuskuviolta? Jos vastaat 'kyllä' ja olet lisäksi keski-ikäinen, lue lisää.
Keski-iässä toivottomuuden tunteita kokevilla on lähes kolminkertainen riski muihin verrattuna sairastua parinkymmenen vuoden kuluessa dementiaan.
Ensin on toivottomuus
Aikaisempin tutkimusten perusteella tiedettiin, että masennusoireet ovat tavallisempia muistisairailla kuin muilla. Tulkinnat syystä ja seurauksista ovat olleet vastakkaisia. On ollut epäselvää, kumpi tulee ensin, masennus vai muistisairaus.
Tuoreessa Itä-Suomen yliopiston ja Karoliinisen instituutin tutkimuksessa selvisi, että toivottomuuden tunteet ovat dementiaan sairastuvilla yleisempiä kuin muilla jo 20 vuotta ennen muistisairauden toteamista.
Seurantatutkimus kesti ainutlaatuisen pitkään, 20 vuotta, ja siihen osallistui 1 409 itäsuomalaista. Tutkimuksen alkaessa he olivat keskimäärin 50-vuotiaita.
Tutkittiin yli tuhat keski-ikäistä
Tutkimus osoitti, että henkilöillä, jotka kokivat keski-iässä enemmän toivottomuuden tunteita kuin muut, oli lähes kolme kertaa suurempi riski sairastua Alzheimerin tautiin kuin muilla. Muita dementiariskiin vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi ikä, kohonnut verenpaine, geneettiset tekijät, sukupuoli ja painoindeksi, joiden vaikutus otettiin tuloksissa huomioon.
Toivottomuus vaikuttaa olevan erityinen terveysriski juuri keski-iässä. Siinä iässä koettujen toivottomuuden tunteiden yhteys muistisairauden riskiin säilyi merkittävänä riippumatta siitä, kokiko henkilö myöhemmin masennusoireita ja toivottomuuden tunteita.
Elämäntaparemontti voi auttaa
Voiko ihminen halutessaan kääntää kielteisen ajattelunsa toiveikkaaksi esimerkiksi Alzheimerin taudin pelosta johtuen?
Tutkimuksen toteuttaneen professori Hilkka Soinisen mielestä ajatteluun laatuun vaikuttavat sekä synnynnäiset tekijät, kuten geenit, ja lisäksi hankitut tekijät ja elinolot.
– Alzheimerin taudin riskigeeneistä tärkein tunnettu on ApoE4. Jos ihmisellä on yksi APoE4-alleeli, riski sairastua on kolminkertainen. Jos alleeleja on kaksi, riski on jopa 15-kertainen verrattuna siihen, ettei niitä ole.
Toivoa saa siitä, että joidenkin tutkimustulosten mukaan elämäntaparemontti voi olla hyödyllinen erityisesti tämän riskigeenin kantajille.
Tällä hetkellä Suomessa, Ranskassa ja Hollannissa tutkitaan, miten voitaisiin ehkäistä tiedollista heikkenemistä ja muistisairauksia iäkkäillä.
Tutkimus julkaistiin englanniksi Plos-lehdessä lokakuussa 2015.
