Inkontinenssi- eli tutummin sanottuna pissasuojien myynti on kovassa kasvussa, mutta silti tämän tuotteen tarve ja sen aiheuttama ongelma on yhä suuri tabu suomalaisille.

Valtava tarjonta yllättää lähimarketissa: esillä on lähes 20 erilaista inkontinenssisuojaa, monta eri merkkiä. Miehille ja naisille omansa. On ohuita, paksuja sekä housumaisia suojia. Kokonainen suuri hyllyrivistö inkontinenssisuojia – enemmän kuin naisten kuukautissuojia.

Pissasuojille on kysyntää: K-kaupoistaan tuttu kauppakonserni Kesko ei paljasta tällä kertaa mitään myyntilukuja. Se kyllä kertoo myynnin jatkuneen tasaisen vahvana vuonna 2014. Aiemmin yhtiö on sanonut, että tuotteen markkina kasvaa vuosittain 5–10 prosenttia.

Viime vuonna erityisesti Keskon oman merkin, Pirkan inkontinenssisuojissa myynnin kehitys oli suurta, iloitsee Ruokakeskon tiedottaja Otto Heinonen.

– Osa myynnin kehityksestä tulee tuotevalikoiman laajentumisesta, mutta toisaalta myös kuluttajien ostokynnys on madaltunut. Tämä varmasti johtuu siitä, että tietoisuus tuotteesta on kasvanut ja se saa yhä uusia käyttäjiä, Heinonen sanoo.

Lue myös: Mies, jumppaa alapäätä ja saat virtsankarkailun kuriin

Myös S-ryhmästä kerrotaan lyhyesti, että inkontinenssisuojien myynti kasvaa tasaisen maltillisesti.

– Väestön ikääntyessä uskomme, että kasvu tulee jatkumaan.

”Naiset ovat tottuneet suojien käyttöön”

Virtsankarkailu on varsin yleinen ongelma jo nyt. Neljäsosa kaikenikäisistä naisista ja miehistä kärsii eriasteisesta virtsankarkailusta jossain elämänsä vaiheessa. Näin kertoo SCA:n brändijohtaja Annika Stendahl-Viitala. SCA valmistaa inkontinenssituotteita ja sen tunnetuin tuotemerkki on Tena.

– Naisilla muutoksia pidätyskykyyn aiheuttavat yleisimmin raskaus, synnytys ja vaihdevuodet. Taustalla on usein lantionpohjan lihasten heikentyminen. Virtsarakon hallintaa heikentävät myös esimerkiksi ylipaino, dementia, masennus, diabetes ja tulehdussairaudet, Stendahl-Viitala kertoo.

Mielenkiintoinen artikkeli
Pakko päästä pissalle! Kärsitkö sinäkin yliaktiivisesta virtsarakosta?

Miesten tavanomaisin virtsankarkailutyyppi on pakkoinkontinenssi. Muita miehillä yleisesti tavattuja inkontinenssimuotoja ovat ponnistuskarkailu ja ylivuotokarkailu; niiden taustalta löytyy usein suurentunut eturauhanen tai eturauhasleikkaus.

Virtsankarkailusta kärsii Suomessa yli 100 000 aikuista miestä. Silti suurin osa heistä ei Stendahl-Viitalan mukaan edes tiedä, että vaivaan on hoitokeinoja sekä erikokoisille ihmisille suunniteltuja suojia.

Virtsankarkailu nähdään yhä vaivana, josta on vaikea puhua, mainitsee Stendahl-Viitala.

– Naiset ovat tottuneet erilaisten suojien käyttöön, joten heille inkontinenssi ja sen hoitaminen ei ole mahdottoman kynnyksen takana. Miehille inkontinenssi on vielä häpeän aihe, eivätkä he siitä puhu edes läheisilleen. Toki esimerkiksi eturauhassairauden yhteydessä he voivat asiasta puhua hoitavan lääkärin kanssa.

Lääkäri vastaa: 6 kysymystä pissavaivoista

Miesten tabu x 4

  1. Joka neljäs mies kärsii virtsankarkailusta jossain vaiheessa elämässään.
  2. Parikymppisistä vain muutamalla prosentilla ilmenee karkailuongelma, mutta vaiva yleistyy iän myötä.
  3. Yli 70-vuotiaista miehistä joka kymmenettä vaivaa inkontinenssi.
  4. Yli 80-vuotiailla miehillä vaiva on joka neljännellä.
    Lähde: SCA:n teettämä kyselytutkimus

Oletko sinä kärsinyt tai kärsitkö vielä virtsankarkailusta? Miten olet saanut vaivan kuriin tai helpottanut elämääsi? Kerro ja keskustele aiheesta alla olevassa kommentointikentässä.

Vierailija

Yli 100 000 miehen terveyssalaisuus: ”Tästä häpeästä ei puhuta edes läheisille”

Mies sanoi ettei ikinä lähde "pakkohädän" takia lääkäriin eikä anna tutkia eturauhasta. Osti luontaistuotetta Lääkärissä kyllä kannataisi käydä kun saisi lääkityksen. Monet miehet vielä jotenki arenpia tälläisissä asioissa ja monilla lääkäriin meno muulloinkin vaikeaa Mutta aina on mahdollista, että voi olla jotain vakavanpaa ja hoidot olisi hyvä aloittaa jo alkuvaiheessa.Ettei pääsisi enemmän pahenemaan. Hyvä olisi käydä aina välillä vuositarkastuksessa. Eikös tällä periaatteella autojakin...
Lue kommentti
Vierailija

Yli 100 000 miehen terveyssalaisuus: ”Tästä häpeästä ei puhuta edes läheisille”

vieläkin vaietumpi on anaali-inkontinenssi eli ulosteen karkailu. Semmosen riesan voi ikäväksi kumppanikseen saada esim. vaikean synnytyksen, peräpukamaleikkauksen, syöpäsairauden tms. jälkiseurauksena. Meille on järjestö Finn-Ilcon alainen Anniko ja meitä kurssitettuja tukihenkilöitä useita. Kannattaa ottaa yhteyttä Annikoon. Yhteystiedot löytyvät Finn-Ilcon sivuilta tai suoraan Anniko.fi:sta.
Lue kommentti

Kesän pikku haaverit hoituvat lääkekaapin avulla, mutta tositilanteessa kännykkä auttaa vaikka elvyttämään.

1. Mitkä ovat yleisimmät ensiapua vaativat tilanteet kesämökeillä?

Tavanomaiset lomailijan vammat syntyvät kesäpuuhissa: auringonpaisteessa oleskellessa ja ulkosalla touhutessa sekä luonnossa liikkuessa. Seurauksena on auringonpistoja, palovammoja, hyönteisten pistoja, haavoja ja nyrjähdyksiä.

2. Paljain jaloin kävely on kesän nautintoja. Entä jos astun lasinsiruun tai naulaan?

Puhdista haava heti vedellä. Jos vesihuuhtelu ei putsaa haavaa kunnolla tai siihen jää esimerkiksi lasia, on käytävä lääkärissä.

Jos kyseessä on viiltohaava, laita sen reunat yhteen haavansulkijateipillä tai laastarilla. Tyrehdytä verenvuoto ja peitä haava sidetaitoksella. Tarkista, onko haavan saaneen jäykkäkouristusrokotus voimassa.

Tulehtunut haava punoittaa ja kuumottaa. Sitä voi myös särkeä. Jos oireet eivät helpota, vaikka haavaa puhdistaa lisää, on mentävä lääkäriin.

Runsaasti vuotavaa haavaa pitää painaa sormin tai kämmenellä ja peittää se sitten painesiteellä.

3. Mistä tunnistaa auringonpistoksen?

Oireita ovat päänsärky, pahoinvointi, huimaus ja heikotuksen tunne. Auringosta on syytä siirtyä pois ja vilvoitella itseään viileällä vedellä tai kylmillä kääreillä pään ja kaulan alueella. Vettä pitää juoda, vaikka ei janottaisikaan.

4. Minkä kokoisen palovamman voi hoitaa omatoimisesti ja miten se tapahtuu?

Palovammasta kärsivän omaa kämmentä pienempää vammaa voi hoitaa itse, ellei se ala tulehtua eikä siinä ole rakkuloita. Palanut iho punoittaa, turpoaa ja on kivulias. Syvemmässä palovammassa ihoon nousee myös rakkuloita.

Viilennä vammautunutta ihoa kymmenisen minuuttia vedellä. Varo jäädyttämästä ihoa.

Rakkulainen iho pitää suojata suojasiteellä. Älä riko rakkuloita.

5. Millaisia ensiaputarvikkeita mökille pitää varata?

SPR suosittelee seuraavia: ensiapuside, haavanpuhdistuslaput, haavateippi ja laastarit, kertakäyttökäsineet, kylmäpakkaus, pikasiteet, pinsetit tai punkkipihdit, sakset, sidetaitokset, suojapeite ja tukiside.

Lisäksi kannattaa varata mukaan kuumemittari, aurinkovoidetta ja hyttyskarkotetta.

6. Entä lääkevarasto?

Mökin lääkekaapista pitäisi löytyä ainakin antihistamiinivalmiste, kortisonivoide, kyypakkaus, lääkehiiltä, maitohappobakteereita ja matkapahoinvointi-, ripuli- ja ummetus- sekä tulehduskipulääke. Lisäksi jokaisen mökkeilijän on varmistettava henkilökohtaisten lääkkeidensä riittävyys. Älä käytä vanhentuneita tai talven yli väärin säilytettyjä lääkkeitä.

7. Riittävätkö aikuiselle käärmeenpureman hoidoksi kyypakkauksen pillerit?

Eivät riitä, kaikenikäisten on käytävä lääkärissä. Kyypakkauksen kaksi kortisonipilleriä ovat ensiapu. Ne voivat hillitä mahdollisia allergisia reaktioita. Jos purema on jalassa, se kannattaa lastoittaa. Pureman saanut kannetaan paikalta. Pureman saanutta raajaa ei nimittäin pitäisi liikutella. Raajan pitäminen koholla on suositeltavaa.

Lue myös: Kevään ensiapuopas puremiin, pistoksiin ja vammoihin

8. Miten lastoittamisesta selviää, jos ei ole sitä koskaan tehnyt?

Avaa SPR:n nettisivut punainenristi.fi ja klikkaa otsikko "Opi ensiapua". Sieltä löydät 1-2 minuutin mittaisia videoita, jotka opastavat toimintaan eri tilanteissa. Videoiden avulla voi harjoitella rauhassa kotona.

SPR järjestää jatkuvasti ensiapukursseja eri puolilla maata. Peruskurssi kestää 16 tuntia ja sen hinta on paikkakunnasta riippuen 92-107 euroa.

9. Mökillä ei aina ole tietokonetta. Voiko ensiapuohjeita ladata kännykkään?

Kyllä. SPR:n ilmaisessa mobiilisovelluksessa on ohjeet 24 erilaisen onnettomuus- ja tapaturmatilanteen tai sairauskohtauksen varalta ja samat opastusvideot kuin nettisivuilla.

Sovelluksesta voi myös soittaa suoraan 112-hätänumeroon niin, että hätäkeskus näkee soittajan sijainnin karttakoordinaatteina. Sovelluksen löytää sovelluskaupoista hakusanoilla Punainen Risti. Ensiapuohjeita voi seurata kännykästä, vaikka verkkoyhteyttä ei olisi.

Katso opetusvideo: Näin lataat kännykkääsi ensiapusovelluksen

10. Miten toimin, jos joku menee tajuttomaksi?

Ensimmäiseksi yrität herättää hänet puhuttelemalla tai ravistelemalla. Jos hän ei herää, soita heti hätänumeroon 112 ja pane puhelimen kaiutin päälle. Kerro, mitä on tapahtunut ja missä osoitteessa olet. Sen jälkeen odota ohjeita sulkematta puhelinta. Noudata hätäkeskuksen antamia neuvoja. Lopeta puhelu vasta, kun saat luvan.

11. Millaista ensiapua tajuttomalle henkilölle annetaan?

Tärkeintä on turvata hänen hengityksensä, joten tarkista ensin, hengittääkö hän. Aseta hänet selälleen ja kohota hänen leukaansa. Kokeile poskellasi, tunnetko ilmavirran hänen suustaan.

Jos tajuton hengittää normaalisti, käännä hänet kylkiasentoon hengityksen turvaamiseksi. Seuraa hänen tilaansa, kunnes ensihoitaja tai lääkäri on paikalla ja voi ottaa hänestä vastuun.

Jos autettava ei hengitä normaalisti, aloita painelu-puhalluselvytys. Paina keskeltä rintalastaa 30 kertaa ja puhalla sitten 2 kertaa ilmaa tajuttoman keuhkoihin niin että rintakehä nousee. Jatka samalla 30:2-rytmillä tauotta, kunnes ammattihenkilö on ehtinyt paikalle.

Punaisen Ristin sivuilla ja mobiilipalvelussa on opastusvideot myös elvytyksestä.

12. Onko muita numeroita kuin 112, jotka pitää laittaa näkyville?

Ainakin Myrkytystietokeskus 09471 977 ja meripelastus 0294 1000. Kirjaa myös oma numerosi, mökin tarkka osoite, reittiohje ja karttakoordinaatit. SPR:n sivuilta voit tulostaa tätä varten kätevän turvataulun.

Asiantuntijana Punaisen Ristin terveyden ja ensiavun asiantuntija Kristiina Myllyrinne.

Varmista apu perille

Lataa 112-sovellus

112 Suomi -kännykkä-sovellus nopeuttaa avun saantia hätätilanteessa. Kun soitat 112-hätänumeroon sovelluksen kautta, hätäkeskus saa automaattisesti tiedon tarkasta sijainnistasi, vaikka et itse sitä tietäisi.

Saat Ilmaiseksi

Maksuton sovellus toimii kaikissa älypuhelimissa, joiden sovelluskaupasta se löytyy. Lisää tietoa ja sovelluksen asennusohjeet saat Hätäkeskuslaitoksen verkkosivuilta www.112.fi

Jo 40 000 x apua

Digian ja Hätäkeskuslaitoksen kehittämän sovelluksen avulla on soitettu jo 40 000 hätäpuhelua.

Vinkit antoi Hätäkeskuslaitoksen hätäkeskuspalvelujen johtaja Marko Nieminen.

Aurinkovoide suojaa, mutta vain jos sitä levittää reilulla kädellä. Vain harva käyttää voidetta riittävästi.

1. Heijastaa ja imee säteet

Aurinkovoiteissa käytetään fysikaalista tai kemiallista suojaa tai molempia. Fysikaalinen suoja heijastaa UV-säteilyä pois iholta, kemiallinen imee säteet itseensä.

Voiteet auttavat ehkäisemään ihon palamista ja aurinkokeratoosia, josta voi kehittyä okasolusyöpä. Suojavoiteiden käytön on osoitettu vähentävän myös melanoomaa.

2. Suojakertoimet liioittelevat

Suojakerroin määrittää, kuinka hyvin voide suojaa auringon UVB-säteiltä ja kauanko auringossa voi oleilla palamatta. Esimerkiksi suojakerroin 15 tarkoittaa, että auringossa voi olla palamatta 15 kertaa pidempään kuin ilman suojaa. Moni levittää voidetta kuitenkin vain murto-osan siitä määrästä, jolla suojakerroin on laskettu, eikä lisää voidetta iholle tarpeeksi usein.

3. Kerroin vähintään 30

Suojakertoimen on hyvä olla vähintään 30 vartalolle ja 50 kasvoille. Tarkista purkin kyljestä, että voide suojaa sekä UVA- että UVB- säteilyltä.

4. Pihistelemättä paras

Riittävä määrä voidetta vartalon iholle on oman kourallisen verran ja kasvoille teelusikallinen, mielellään puoli tuntia ennen ulos menoa. 

5. Älä tuudittaudu

Mikään voide ei suojaa täydellisesti UV-säteiltä. Eliniän aikana karttuva aurinkoaltistus lisää ihosyöpien riskiä. Auringossa kannattaa siis oleilla maltillisesti, eikä paahtaa itseään ylenpalttisesti aurinkovoiteen turvin. Muista, että aurinkoisesta säästä voi nauttia myös varjossa.

Asiantuntijana syöpätautien erikoislääkäri Meri-Sisko Vuoristo.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 7/2017.