Minulla on kaksi herkkua, joita ilman ei Vappu ole Vappu. Toinen niistä on tietysti sima. Sitä teen joka vuosi, aina samalla ohjeella. Niin teen tänäkin keväänä. Mutta ei sääntöä ilman poikkeusta, tällä kertaa teen siman tyttäreni pyynnöstä luomuaineista aina sokerista viimeiseen rusinaan asti. Minulle luomu ei ole tärkeää, tosin keväällä ja kesällä kun vielä ei saada uutta satoa, ostan luomuporkkanoita, koska ne ovat huomattavasti maukkaampia kuin tavallisesti viljellyt.

Mutta siihen siman valmistamiseen, näitä tarvitset:

250 g luomuruokosokeria

250 g luomusokeria

1-2 luomusitruunaa

hiivaa, n. herneen kokoisen palan

4 l vettä

Aloitetaan pesemällä sitruunat, pestään juuresharjalla, lämpimällä vedellä. Kuoritaan sitruunoista keltaiset kuoret kuorimaveitsellä, ja sitten vielä valkoiset kuoret tarkasti sitruunan päältä pois, valkoisia kuoria ei käytetä, simasta tulee karvasta jos ne jäävät hedelmään.

Leikkaa sitruunat n. ½ cm paksuisiksi siivuiksi ja laita ne astiaan yhdessä keltaisten kuorien ja sokereitten kanssa

Kaada sokereitten päälle puolet vedestä kiehuvan kuumana. Hämmentele kunnes sokerit ovat sulaneet. Lisää sitten loput vedet. Kun neste on kädenlämpöistä, lisää nesteeseen liotettu hiiva. Tein ohjeen kaksinkertaisena, koska siitä tulee niin hyvää, että kaikki haluavat sitä. Tai melkein kaikki ainakin.

 

Luomuaineista tehtynä simasta näyttäisi tulevan vaaleampaa kuin tavallisesta sokerista ja fariinisokerista. Anna siman käydä astiassaan vuorokauden. Seuraavana päivänä voit pullottaa sen. Siivilöi sitruunat tarkasti pois, lisää jokaiseen pulloon reilu teelusikallinen sokeria ja 5-6 rusinaa. Sima valmistuu lämpimässä 3-4 päivässä, viileässä noin viikossa. HUOM! älä laita pullon korkkeja tiukasti kiinni, siman käyminen voi räjäyttää pullon. Sima on valmista kun rusinat nousevat pintaan.  Niin, ja se toinen herkku, sehän on tietysti reikämunkki. Ne paistan aattoaamuna.

Kuva on viime vuodelta, mutta samoissa tunnelmissa tänäkin vuonna mennään.

Herkullista Vappua vaan kaikille, nautitaan!

Kommentit (0)

Seuraa 

Olen mukavassa eläkeiässä, vielä jaksan olla monessa mukana, teen vapaaehtoistyötä palvelutalossa, teen käsitöitä ja askartelen, liikun luonnossa, sienestän ja marjastan. Herkkusuukin olen, joten teen ruokaa ja leivon mielelläni. Olen sosiaalinen, mutta viihdyn myös yksin. Asumme mieheni kanssa kahdestaan, mutta tapaamme kolmea lastamme ja kahta lapsenlastamme usein.