Kirjoitukset avainsanalla unohtaa

Se on aika pirullista, kun muisti alkaa tökkiä! Jotenkin sitä kuvitteli, että eihän se meikäläinen joudu tuohon pinhuusiin. Mutta totuus tuntuu olevan aivan toisenlainen.

Takana ovat nippelitiedon mestaripäivät. Useiden tietosanakirjasarjojen ja muutaman kirjaston lukeminen tuntuu nyt menneen hukkaan. Takana ovat ne päivät, jolloin Viisasten kerhon sekä Tuplan ja kuitin kysymyksiin napsahtelivat vastaukset kuin hyllyltä. Haluatko miljonääriksi on mielenkiintoinen ohjelma. Haluaisin tietenkin, mutta muistin ohella tepposet tekee urheilu- ja nuorisomusiikin kysymykset. En taida enää osallistua mihinkään, missä kysellään jotain tietoasioita.

Jotenkin ollaan siinä vaiheessa, että on ehkä syytä huolestua, kun pitää kurkistaa käytävästä postiluukusta naapurin sukunimi. Toisaalta ei olla oltu naapureita vasta kuin vajaat 15 vuotta. Mutta naapuri kuitenkin muuttaa jossain vaiheessa ja siihen asuntoon tulee uusi, jolla on toinen nimi, varmaan vielä hankalampi. Joten hukkaanhan tuo opettelu menisi kuitenkin. 

Pahimpia asioita on kuitenkin tuttujen laulajien ja näyttelijöiden nimien unohtaminen. Sinä päivänä on piru merrassa, kun unohdan Olavi Virran nimen tai vielä pahempi etten tunnista hänen lauluääntään. Jos sattuu Tauno Palon ja Ansa Ikosen nimi olemaan hukassa ei ole lähellekään niin paha kuin tuo edellinen. Ja Aku Korhosen nimeä ei kestä unohtaa koskaan. Jopi Rinne on jo siinä rajoilla. Jospa vaikka vielä hetken muistaisi ulkolaisista John Waynen, Marilyn Monroen, Clark Gablen, Frank Sinatran ja vastaavat nimet. Vähemmän tunnetut olenkin jo unohtanut. Elviksestäkään ei ole niin väliä, kun lauloi ryskämusiikkia.

Autoa huoltoon viedessä on tullut hieman hankaluuksia, kun en enää muista enkä opikaan autoni rekisterinumeroa. Mutta puolustuksekseni tuon julki, että se on aika hankala muistettavaksi. Ei ole ABC-123 tai vastaava. Ei ole nollia eikä sananalkuja tai lyhenteitä. Eihän sitä silloin voi muistaa. PIN-koodit ja tunnusluvut kuuluvat pirullisimpaan joukkoon muistettavia asioita. 

Viime aikoina on puhelin jäänyt usein kotiin, kun olen lähtenyt ulkoilemaan. Ikäni olen paasannut tuttaville, kun eivät vastaa puhelimeen, että sen on oltava aina käsillä. En paasaa enää! Kunpa vaan vielä muistaisin tulla oikeaan osoitteeseen.

Mistä minun pitikään nyt kirjoittaa? Ja millä? Sen vielä muistan, että keväällä kirjoitin kirjan ”No jopas sattui! - Hupinovelleja”. Olen jopa lukenut sen itsekin! En muista siitä paljon mitään, kun uutta jo pukkaa. 

Kommentit (4)

Vanhus Stadissa
Liittynyt4.10.2015
2/4 | 

Vanhuuttahan se lienee! Otetaanko yhteiseksi tavoitteeksi, ettei päästetä sitä vielä niskan päälle!
Mukavaa ja aurinkoista syksyä sinullekin!

Vanhus Stadissa

Tuulikki
3/4 | 

Eikös se mene niin, että muistisairaat = dementiaa sairastavat muistavat "vanhat asiat" mutta ensiksi alkaa tuottaa vaikeuksia lähimuisti?  Siinä mielessä en olisi huolissani edesmenneiden laulajien ja näyttelijöiden nimien muistamisen suhteen, häviävät viimeksi muistista. Nykyään edellä mainittuja tulee ja menee niin ettei lukua jaksa pitää nuoremmatkaan, eivät ole sellaisia kestotähtiä kuin Olavi Virta ja Tauno Palo. Monien nykyisten tähden lentojen nimiä ei muista kukaan edes vuoden päästä! Naapurien nimet muistaa jos on heidän kanssaan tekemisissä muutoin ei. Asun seitsemän kerroksisessa kerrostalossa ja mieleeni ovat jääneet vain naapurit, joiden kanssa pidän yhteyttä. Aivo- ja muistikapasiteetti on rajallinen riippumatta iästä niin kapasiteettia  on turha rasittaa nimillä, jotka katsoo turhanpäiväisiksi.

Vanhus Stadissa
Liittynyt4.10.2015
4/4 | 

Osut kyllä vahvasti oikeaan muistettavien asioiden suhteen ja siihen, miten ne käyttäytyvät aivojen syövereissä. Ei tässä auta muu kuin yrittää muistaa asioita niin kauan kuin jotain ylipäätään mieleen poksahtaa. Näillä mennään, sanoi rovasti kieseihin istuessaan. Aurinkoa syksyysi!

Vanhus Stadissa

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Eläkemiehen näkemyksiä, kokemuksia, mielipiteitä ja jupinoita isolta kirkonkylältä ja muilta maailman turuilta. Toisinaan joku asia rassaa mieltä ja siitä pitää päästä purkautumaan. Toisinaan taas pitää päästä kertomaan omista kokemuksista. Jos joku odottaa tiukkapipoista vuodatusta, saa kyllä pettyä pahemman kerran. Mutta on täällä asiallistakin tekstiä - joskus! Ja aiheet vaihtelevat laidasta laitaan ja joskus ylikin.