Jutkahti tuossa yht'äkkiä mieleen, että mahdatteko vielä muistaa kun ...

- viinakauppaan piti olla viinakortti

- viinakaupassa ei rupateltu viineistä

- ravintoloiden ovella oli portsari

- ravintolaan piti olla miehillä solmio eli kravatti

- ravintolassa ei saanut paukkua ilman ruuan tilaamista

- tyttökaverin kanssa ei saanut asua yhdessä ilman vihkimistä, susiparina

- hotellissa ei päässyt samaan huoneeseen kuin vihityn puolison kanssa

- aviopuolisot oli vastakkaista sukupuolta

- puhelin käynnistettiin kammesta

- puhelu piti tilata keskuksesta

- kaupungissa puhelua varten piti etsiä puhelinkoppi

- sanomalehdet olivat paperisia

- naisten lehdet olivat Nyyrikkejä tai Perjantaita

- miesten lehdet olivat Jalluja ja Kalleja

- lasten lehdet olivat Pecos Billejä tai Tex Willereitä

- kaupat ostivat jätepaperia ja eläinten vuotia (=nahkoja)

- elämää valvoi kylän poliisi

- tiet olivat soraa, mäkiä ja mutkia

- kaupasta ei saanut autoja

- kupla-Volkkarin suuntaviitta oli oikea vinkkari, joka nousi ovipilarista

- talvella kupla-Volkkarilla ajaessa tietä piti katsoa tuulilasin vasemman alakulman aukosta

- lentokoneet olivat Aeron

- juopot automiehet kävivät kuokkimassa Seutulaan lentokenttää

- junat olivat höyryjunia ja sytyttivät kesäisin metsäpaloja

- heinät kuivattiin seipäillä

- taloja rakennettiin talkoilla

- vaarin polkupyörä oli Jaguaari

- vaarin Jaguaaria ajettiin tangon välistä

- hammaslääkäri polki jalalla poraan kierroksia

- koulussa rokotettiin luokan edessä opettajan pöydän takana

- sängyt olivat hetekoita ja äänekkäitä

- seinällä oli ryijy ja Suojelusenkeli-taulu

- valo tehtiin Hasakilla tai öljylyhdyllä

- kotona ei ollut sähköä

- ei ollut radioa eikä telkkaria

- kouluissa oli liitutaulu

- taululiitua ei saanut syödä

- kouluun vietiin omat leivät ja maitopullo villasukassa

- ei tykätty koulun ohravellistä

- kouluun mentiin kävelemällä tai hiihtämällä

- syksyllä poimittiin koululle puolukoita

- pihalla leikittiin käpylehmillä

- juoksulähtötelineet olivat kuopat maassa

- keihästä heitettiin puukepillä

- kuulaa työnnettiin kivellä

- apteekissa käytettiin miinuskirjaa

- kauppaan tarvittiin ostokuponkeja

- kauppias muisti kaikki hinnat

- tavarat ostettiin tiskin yli

- tavaraa ostettiin tiskin alta

- maito haettiin maalaistalosta

- leipä leivottiin itse leivinuunissa

- äiti ompeli ja neuloi vaatteet

- käveltiin yhdessä maaotteluja Ruotsia vastaan

- pelattiin pihoilla kymmentä tikkua

- kaupassa punnittiin jauhot ja sokerit irtolaareista pussiin

- valmispakkauksia ei kaupoissa juurikaan ollut

- sokeri louhittiin paperinyssäkkään topasta

- kahvi jauhettiin myllyllä kaupassa

- kaupan maito mitattiin isosta tonkasta omaan pänikkään (=astiaan)

- karkit olivat voipaperiin käärittyjä tikkunekkuja

- ei ollut itsepalvelukauppoja

- avaruus oli puhdas, siellä ei ollut ihmisen lähettämiä laitteita

- kesät oli kesiä ja talvet talvia

- aina leikittiin tai pelattiin jotakin

- rahat oli markkoja

- kaupassa käytettiin vastakirjoja

- ei ollut tietokoneita

- tieto oli tietosanakirjasarjoissa

- Pikku Jättiläinen oli lähes paras tietolähde

- Hertta-sarja oli myös hyvä tietolähde

- jne.

 

Tuossa nyt oli muutamia päällimmäisiä muistoja lapsuuden ja nuoruuden ajoilta. Joku nuori voisi todeta, että olipa rankkaa! Oliko? No eipä ollut, kun ei tiennyt paremmasta, eikä parempaa ollut vielä keksitty tai saatavilla.

Noilla muistoilla menneestä on oma suuri merkityksensä ihmisen arvomaailman, ajattelun ja käyttäytymisen pohjana. Ilman mennyttä, ei olisi tulevaisuutta. Vai miten se joku hieno sanonta meneekään? Siis oliko ennen paremmin? Eipä sitä tiennyt tuolloin muusta, joten oli se aika hyvin.

Nykyisyys on kuitenkin tavallaan paljon helpompaa, ainakin fyysisesti. Tiedon nopea kulkukin on hyvä, mutta rassaa sitten enemmän henkistä puolta. Nykypäivän ihmisen osattava suhtautua maailmaan eri tavalla.

Hyvä tämä on näinkin, kunhan vaan osataan nauttia ja olla valittamatta!

(julkaisin tämän jutun myös toisessa blogissani Vanhus Stadissa (vanhuutta.blogspot.fi)

 

Kommentit (7)

Tuulikki

Olipa hyvä kattaus mennä vuosikymmenistä. Mutta mihin unohtui lasten lehdistä Aku ankka? Taisi olla suositumpi kuin Tex Willer ja Pecos Bill ja porskuttaa edelleenkin vaikka nuo muut ovat jo menneen talven lumia. 

Sorateistä sen verran, että ainakin vielä 50-luvulla kyläläiset itse joutuivat tekemään teitä. Olin pikkulikkana vaarini kanssa rakentamassa tietä kylän läpi. Ymmärrän näin jälkeenpäin, että eihän minusta mitään apua ollut mutta muistoihin on jäänyt tämä kokemus.

Tuulikki

Korjaus edelliseen. Piti kirjoittamani: menneiden talvien lumia. Tämä talvihan ei ole vielä mennyt ja on harvinaisen luminen!

Vanhus Stadissa
Liittynyt4.10.2015

Minun lapsuudessa ei Aku Ankka yltänyt vielä meidän kylille. Lehtiähän oli aika monenlaisia jo tuohon aikaan. Vanhat sora- ja hiekkatiet olivat melko haasteellisia kulkuväyliä. Kelirikon aikaan autot upposivat tiepohjan pettäessä ja muuttuessa velliksi. Etelän kylillä ei juuri lumella pääse juhlimaan vielä tänä talvena.

Vanhus Stadissa

Tuulikki

On täysin ymmärrettävää, että poikalapsia kiinnostivat enemmän Pecos Bill ja Tex Willer. Kyllä minäkin luin niitä vaikka olin likkalapsi. Historiasta sen verran, että Aku Ankka ilmestyi ensimmäisen kerran Suomessa joulukuussa 1951 , Tex Willer tammikuussa 1953 ja Pecos Bill myöhemmin v.1953.  Omien muistojeni mukaan melkein kaikki lapset lukivat Aku Ankkaa 1950-luvulla ja olivat siitä tietoisia peräkyliä myöten. 

Vanhus Stadissa
Liittynyt4.10.2015

Totta haastelet! Jostain syystä itse törmäsin Aku Ankkaan vasta 50-luvun lopulla. Pohjoisen pikkukylään ei muistaakseni kavereillenikaan AA:ta tullut. Sain kuitenkin lohtua aikuisena tuohon puutteeseen tavattuani kymmeniä kertoja Suomen ainoan ja maailman huippuluokan taitajan, Aku Ankan kuvittajan Kari Korhosen. Tietoisuus pikkukylissä ilman radioa ja ennen tv-aikaa oli kohtalaisen rajallista vielä 50-luvun alkupuolella. Sanomalehtiäkään ei etelän kylien tapaan aivan lähmältään ollut jaossa.

Vanhus Stadissa

Anjakaarina
Liittynyt18.10.2015

No, oletpa Vanhus muistanut ison joukon asioita. Suurimman osan tunnistin, en kaikkia. Tuota Nyyrikkiä ja Perjantaita kyllä protestoin noin yleensä naisten lehtinä. Kyllä kai niitä joku luki, mutta oli muitakin lehtiä, jos vain muistais. Kauppaan mentiin usein  "sisänkautta" sen vastakirjan kanssa, jos kauppa oli kiinni. Se nyt on kuitenkin varmaa, että monet asiat olivat  tosiaan toisin. Moni asia toki nykyään paremmin, mutta onko kaikki? Epäilen.

Anja Pohjanvirta-Hietanen

Vanhus Stadissa
Liittynyt4.10.2015

Kiitokset kommentistasi! Nuo kokemukset liittyvät niin paljon kasvuympäristöön ja paikkakuntaan, joten meidän kaikkien kokemuksissakin on varmasti melkoisesti eroja. Kaiken kaikkiaan niin menneessä kuin nykyisyydessäkin on hyvää ja huonoa, parempaa ja huonompaa. Mutta näillä mennään! lausahti rovasti kieseissä matkalla kinkereille.

Vanhus Stadissa

Seuraa 

Eläkemiehen näkemyksiä, kokemuksia, mielipiteitä ja jupinoita isolta kirkonkylältä ja muilta maailman turuilta. Toisinaan joku asia rassaa mieltä ja siitä pitää päästä purkautumaan. Toisinaan taas pitää päästä kertomaan omista kokemuksista. Jos joku odottaa tiukkapipoista vuodatusta, saa kyllä pettyä pahemman kerran. Mutta on täällä asiallistakin tekstiä - joskus! Ja aiheet vaihtelevat laidasta laitaan ja joskus ylikin.

Hae blogista