Alkuun hyödyllisiä tietoja Sanurin kohteesta. Vesijohtovesi ei ole juomakelpoista, hotellista sai ostaa n 20 litran pöntön lasku- automaatilla varustettuna puhdasta vettä € 2,5. Reklamoimme jääkaapista, koska pakastelokero oli umpeen jäätynyt, kaappi kävi kokoajan ja oli tulikuuma ulkoapäin. Pyysimme saada vaihtaa huonetta. Se ei onnistunut, vaikka hotellissa oli tilaa. He lupasivat sulattaa kaapin, mihin olisi mennyt vähintäänkin päivä. Neuvottelun jälkeen he lupasivat vaihtaa jääkaapin. Uusi kaappi oli paikoillaan ja tavarat olivat sisällä, mutta nyt puuttui pakastelokeron ovi. Se ei kuulemma haittaa!!! Kolmen kaapinvaihdon jälkeen saimme toimivan jääkaapin. Emme tiedä mihin kiveen oli kirjoitettu, että meidän on asuttava huoneessa 7, tapahtui mitä tahansa. Aamuisin heräämme auringon noustessa lintujen lauluun, mikä on oikein mukavaa, mutta ensimmäisenä yönä heräsimme keskellä yötä huutoon " passport, passport" ajattelimme, että jotain tosi ihmeellistä on tekeillä, mutta mennessämme katsomaan, mikä oli hätänä, se oli naapurin Papukaija joka luuli lähtevänsä reissuun!! Ei ole nyt loppuviikolla lintua näkynyt eikä kuulunut.

Liikuntaesteisille jalkakäytävät ovat tosi huonot, ne ovat kapeita, korkeita ja kuoppaisia ja reikäisiä, pimeällä ei niillä voi kulkea ja muuten liikennettä on paljon. Taksi kyyti on halpa, pienin taksa on pari euroa ja sillä pääsee muutaman kilometrin. Koko päiväksi taksin saa 50 dollarilla. Englanninkielisiä kuljettajia löytyy kyllä.

Rantapedit Sanurilla maksavat € 7 ( 2petiä ja varjo), voi myös tinkiä hinnasta ja joillain rantaravintoloilla on ilmaisia petejä, jos ostaa ruokaa ja juomaa ravintolasta päivän aikana. Sanurin rannan edessä on riutta, joten aallot rannassa ovat pienet ja uimaan on helppo mennä. Ranta on myös hyvä ja turvallinen pienille lapsille. Vesi on kirkasta ja näyttää puhtaalta.  Oluet maksavat alle 2 € pieni olut ja iso € 3 noin yleensä, kaupassa € 1 pieni ja iso € 2, virvoitusjuomat samassa suhteessa. Ruoka-annokset rannalla 2,5 € - € 10, paljon riippuu paikasta. Hintoihin lisätään 10 % palvelusta ja 17 % muuta veroa, hotelleissa 21%. Meidän hotelliin voi tilata ruokaa myös McDonaldsista ja Italialaisravintolasta, ne ovat halvempia kuin hotellin oma tarjonta.

Rahanvaihtajia on paljon ja kurssit parempia kuin lentokentällä, mutta pitää olla tarkkana. Vaihdoin $ 100 ja sain 1.3 miljoonaa pieninä seteleinä, kun laskin rahat myöhemmin  siitä puuttui 300 tuhatta eli n 20 eurolla paikallista rahaa. No onnneksi " kukaan ei kuollut" kuten sanomme, kun joku asia menee pieleen,ja menetys oli tälläkertaa hyvin pieni.

Eilen teimme kierroksen taksilla 9 tuntia ja aloitimme retken The Barong & Kris Dan-sensei esityksestä. Se oli kertomus hyvän ja pahan taistelusta, komeine lavasteineen ja pelottavien naamioineen. Olimme hämmästyneitä kun saimme näytelmän juonen suomenkielisenä. Käännös oli vielä erittäin hyvää suomea, ei siis konekieltä.Kuvia esityksestä kuvakoosteessa.

Batiikkitehtaasa vierailimme myös, meille se oli tuttua Lankan ajoilta 80-luvulla, kauniita töitä ja tavaroita oli kaupan.

Norsut ja apinat jätimme nyt väliin, sillä olimme niitä nähneet luonnonvaraisina paljon Lankassa ja Afrikan maissa, missä olemme asuneet.

Kitamanin aktiivinen tulivuori sekä Mt.Batur vuori sekä järvi olivat seuraava kohteemme , alueelle on parin euron pääsymaksu. Maisemat olivat vaikuttavat, vaikka sade pilasi kävelyn alueella, no kaikkea ei voi saada kerralla. Kuvia koosteessa kohteesta.

Lounastimme vuorella orgaanisen ruuan ravintolassa Bulu Mujung Warum, missä oli hyvä ruoka. Paikallista Lohikäärmepuun hedelmistä valmistettua viiniä maistoimme myös. Kuva koosteessa.

Pistäydyimme  myös Trita Empul temppelissä, missä oli meneillään mahtava humanitarian puolesta järjestetty seremonia. Kuvia koosteessa.

Upudin viehättävään kaupunkiin meillä jäi reilu tunti aikaa ja se oli aivan liian vähän. Saatamme vielä käväistä siellä ennen Jaavalle lähtöä.

Balista puhutaan häämatkapaikkana ja sitä meitäkin täällä kysellään, oletteko häämatkalla? Sanomme, että tavallaaan, vaikka se nyt on myöhässä, menimme naimisiin neljäkymmentäneljä vuotta sitten. Johon paikalliset, että kuinka kauheanvanhoja te sitten olette? No vanhoja kyllä, mutta vielä liikkeessä ja vielä yhdessäkin. 70-luvulla oli muotia mennä ruokatunnilla naimisiin maistraatissa, enkä muista kenenkään niihin aikoihin , naimisiin menneen tuttavamme käyneen häämatkalla. Meidät vihittiin kyllä kirkossa, mutta mitään isoja juhlia ei pidetty, opiskeltiin molemmat ja rahaa oli vähän.

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kohta 80 maata nähnyt 67 vuotias Mummo . Vielä on virtaa lähteä matkaan, kun joku uusi ja mielenkiintoinen kohde löytyy.
Papan kanssa on kuljettu vuodesta 1968, naimisissa vuodesta 1972, kolme tytärtä ja kaksi lastenlasta. Elämä on vienyt, välillä vuosiksi eri mantereille miehen työtehtävien vuoksi. Elämä maailmalla on ollut rikas, värikäs ja vaarallinenkin, mutta on myös antanut paljon.

Hae blogista