Kirjoitukset avainsanalla Nauvo

Reissustartti Nauvosta
Siru istuu apukuskin paikalla
Nauvon lautta lähestyy
Siru katselee sorsapoikueen uintiharjoituksia
Kohta ajetaan kyytiin
Merta on joka puolella
Ja tässä sitä ollaan

 Lainaamme Siru-koiran kanssa ystävien asuntoauton ja suunnistamme reilun viikon reissulle Suomen suveen. 

Teemme koko lailla pienen ympyrän, katselemme maisemia, nautimme vaihtelevista kesäkeleistä ja käymme kesätapahtumissa.

Saavuimme perjantaina Nauvoon. Ohjelmassa oli tavaroiden purkaminen ja asetteleminen autoon, vesitankin täyttäminen ja peruutusharjoitukset.

Sain sen verran ajokorttia, että Eija ja Göran laskivat meidät matkaan.

Lauantaina iltapäivällä sitten starttasimme. Yhdeltä lähdimme ja kolmelta piti olla Turussa. Kaikkihan sujui hienosti. Siru istui kauniisti vieressäni ja minä tyttö painoin kaasua. 

Vähän jännitti ajaa iso auto Nauvon lautalle, mutta hyvin se sujui. Meidät ohjattiin kahden kaistan keskelle, paikallisbussin perään. Hyvin menee!

Kunnes sitten tuli aika ajaa auto pois lautalta. 

Eikä pihahdustakaan. Yritimme olla niin kuin ei meitä olisikaan. Kuljettajat työnsivät meidät pois lautalta. Keskelle mantereen puoleista maantietä. Tilanne näytti jo kriittiseltä. Ohjekirjan mukaan olin saanut moottorin vikakäynnistystilaan. Löysin langanpäähän avuliaan autokorjaajan, joka kertoi, että akku se vain oli hyytynyt.

Lauttakuskit antoivat meillä vähän apuvirtaa, Polle käyntiin ja eteen päin!

Turussa ehdin tehdä vesibussilla hätäisen pyörähdyksen Kirjuriluodossa. Tulimme poispäin ihan Viking Gracen peräaalloissa.

Pääsimme iltayhdeksältä jatkamaan matkaa kohti Imatraa. Yhteen asti sinnittelimme. Sitten alkoi sataa ja uupumuskin jo yllätti. Kurvasimme Utissa rekkaparkkiin suurimman rekan kainaloon, minkä näimme, pistimme ovet lukkoon, kipusimme parvelle nukkumaan ja sammutimme valot. Polle keinuu hiljaa. Siru kuorsaa. 

Seikkailu saa jatkua huomenna!

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Stylea on kymmenen vuotta sitten perustamani firman nimi. Yritys lojuu vieläkin pöytälaatikossa. Mutta ehkä nimi kuvaa myös aiheita, joista haluan kirjoittaa: Elämää tyylillä ja välillä vähän tyylistä horjuen. Elämänmakuisesti kuitenkin. Asioita ja aiheita, jotka liikuttavat minua ja joiden toivon koskettavan jollakin tavalla myös lukijoita.