Tänään on Mikael Agricolan päivä. Hän syntyi Pernajassa n. 1510, siinä Loviisan ja Porvoon välissä olevalla paikkakunnalla. Tuohon aikaan Suomessa puhuttiin virkakielenä ruotsia, eikä suomen kielellä ollut kirjallisuutta.

Agricola toimi Turun piispan sihteerinä. Hän opiskeli Wittenbergin yliopistossa ja sai vaikutteita Lutherilta ja Erasmus Rotterdamilaiselta.

Agricola julkaisi tiettävästi ensimmäisen suomenkielisen kirjan – Abckirjan 1543. Samaan aikaan hän käänsi Uuden testamentin Suomen kielelle (Se Wsi Testamenti), joka julkaistiin 1548. Tästä alkoi Suomen kirjakieli vähitellen kehittyä.

Agricola kirjoitti ja julkaisi yhdeksän kirjaa n. 2400 sivua omalla kustannuksellaan. Suomen kieli oli hänen rakkautensa ja harrastuksensa.

Kun kuningas Kustaa Vaasa jakoi Suomen kirkon Turun ja Viipurin hiippakuntiin hän nimitti Mikael Agricolan Turun piispaksi 1554. Ylintä valtaa kirkossa käytti kuningas. Käytäntö alkoi Keisari Konstantinuksen vaikutuksesta 300-luvulta lähtien.

.

Kristinuskon vaikutus

Kristinuskon ja kirkon vaikutuksesta Suomi sai kirjoitetun kielen. Kristinusko on vaikuttanut vahvasti länsimaiseen elämänmuotoon, moraaliin, erilaisiin tapoihin ja perinteisiin. Vuotuiset kristilliset juhlapäivät rytmittävät kalenteriamme. Kristinusko on vaikuttanut lainsäädäntöön, kuvataiteeseen, musiikkiin, kirjallisuuteen ja nimistöömme. Ei ihan vähän. Kristinuskon vaikutuksesta olemme tänään sellaisia kuin olemme. Päällisin puolin olemme aika hyviä. Ihmiset muualta maailmasta tulevat toiveikkaina luoksemme.

.

Kaksitoista kristillistä kirkkoa

Suomessa toimii kaksitoista kristillistä kirkkoa, jokainen vähän erilaisia. Onko joku niistä enemmän oikeassa kuin joku toinen? Onko Jumala jättänyt ihmiset kokonaan oman onnensa varaan? No, on paljon muitakin kysymyksiä, joihin kirkkojen viralliset tahot ovat antaneet vastauksensa. Lue kirjasta.

Tänään juuri katselin ykkösaamua, jossa arkkipiispa Kari Mäkinen kiemurteli, kun kysyttiin mitä mieltä hän on siitä, että monet papit ovat ilmoittaneet vihkivänsä samaa sukupuolta olevia pareja avioliittoon vastoin kirkon tämän hetkisiä ohjeita.

Eikä varmaan ole kovinkaan kaukana se kun kirkko mukautuu yleiseen mielipiteeseen, mutta kirkonhan piti edustaa Jumalaa, eikä olla mieliksi vallanpitäjille ja yleiselle mielipiteelle?

Ihmisen kysymyksiä –kirjassa puhutaan siitä miten tähän on tultu.

.

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Laadin kirjan ”Ihmisen kysymyksiä –kirkot vastaavat” ja esittelen sitä tässä blokissa.

Ihmisen kysymykset ovat niitä, joita jokainen joskus elämänsä varrella kysyy, varsinkin myöhemmällä iällä kun on jo kertynyt näkemystä maailmasta ja alkaa iltakin sarastaa.

Sain päähäni ajatuksen, että olisi hyvä kun voisi vertailla eri kirkkojen opetuksia näistä asioista. Koska ajatus ei jättänyt rauhaan, se piti toteuttaa. Esitin kaikkien suomessa toimivien kristillisten kirkkojen virallisille edustajille vastattavaksi 10 aihetta yhteensä 35 kysymystä, kaikille samalla tavalla ja odotin vastauksia.

Pyrin saamaan kirkon vastauksen. Siksi vaivasin kirkkojen virallisia tahoja. Olen Kari B Lilja, totuuden etsijä, pieni ihminen, maallikko, ei teologi, joka kysyy.

Kirjassa ja tässä blokissa kerrotaan mistä kristillisyydessä on kysymys. Myös uskonnottomuutta käsitellään. Mielestäni on kohtuullinen odotus ja myös vaatimus, että kirkot vastaavat avoimesti keskeisiin ja oleellisiin ihmisen kysymyksiin. Mikä on heidän oppinsa ja ajattelunsa? Kirkkojen vastaukset avaavat mielenkiintoisen näkymän kristillisyyteen tänään.

Kirkoille esitettyihin kysymyksiin voi tutustua osoitteessa www.kristillinensuomi.com

Hae blogista