Kirjoitukset avainsanalla kirkko

Jeesuksen Kristuksen Kirkko kasvoi nopeasti

16.1.2016 klo 19:08

Kirkon nopeaa kasvua ja vaikutusvallan lisääntymistä varhaisina aikoina osoittaa, että Jeesuksen apostoleilleen antamaa tehtävää saarnata evankeliumia toteutettiin tehokkaasti.

”Eräänä päivänä, kun opetuslapsia oli koolla noin satakaksikymmentä...” (Ap.t.1:15).

”...uskovien joukkoon tuli sinä päivänä lisää noin kolmetuhatta henkeä.” (Ap.t.2:41).

”Jumalan sana levisi leviämistään. Opetuslasten määrä kasvoi Jerusalemissa nopeasti, ja usko voitti puolelleen myös monia pappeja.” (Ap.t.6:7).

”Kaikkialla Juudeassa, Galileassa ja Samariassa kirkolla oli nyt rauha. Se eli ja rakentui Herran pelossa, ja Pyhä Henki vahvisti sitä, niin että se yhäti kasvoi.” (Ap.t.9:31):

”Mutta Jumalan sana sai yhä vankemman jalansijan ja levisi leviämistään.” (Ap.t.12:24).

”Seurakunnat vahvistuivat uskossa ja kasvoivat päivä päivältä.” (Ap.t.16:5).

”Näin Herran sana osoitti voimansa ja levisi yhä laajemmalle.” (Ap.t.19:20).

Runsaan kymmenen vuoden ajan Kristuksen taivaaseen astumisen jälkeen Jerusalem oli edelleen kirkon keskuspaikka, mutta seurakuntia tai erillisiä ”kirkkoja” perustettiin etäisille alueille. Seurakuntia järjestettäessä valittiin paimenia, opettajia ja muita virkamiehiä hoitamaan paikallisia asioita ja epäilemättä heidät asetettiin niiden toimesta, joilla oli valtuus.

Noin kolmekymmentä vuotta Jeesuksen taivaaseen astumisesta Paavali kertoo, että evankeliumi olisi jo viety kaikille luoduille.

”Teidän on vain pysyttävä lujina uskon perustalla, horjahtamatta pois siitä toivosta, jonka teidän kuulemanne evankeliumi antaa. Tämä evankeliumi on julistettu kaikille luoduille taivaan alla, ja minusta, Paavalista, on tullut sen palvelija.” (Kol.1:23).

Tällä Paavali ilmeisesti tarkoittaa, että evankeliumin sanomaa oli niin yleisesti saarnattu, että jokainen joka tahtoi, sai kuulla siitä.

Kirkon muut virkailijat

Kirkon järjestyksen yksityiskohtia ei apostolisena aikana kovinkaan täydellisesti selitetty. Edellä on kuitenkin käynyt selväksi, että valtuus johtaa kirkkoa oli kahdellatoista apostolilla. Mainittiin myös seitsenkymmenten erityistehtävä. Näiden lisäksi oli vielä evankelistoja, paimenia, opettajia, ylipappeja, vanhimpia jne. Paavalin mukaan näiden monien tehtävien tarkoituksena oli tehdä pyhät valmiiksi palvelustyöhön Kristuksen ruumiin rakentamiseksi. Kirkkoa verrattiin täydelliseen ruumiiseen eri elimineen ja jäsenineen. Vertaus kuvaa hyvin sitä, että kaikki osat ovat välttämättömiä ruumiin terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Samoin Kristuksen kirkossa ei kukaan voi sanoa ettei tarvitse toista.

”Hän antoi seurakunnalle sekä apostolit että profeetat ja evankeliumin julistajat, sekä paimenet että opettajat, varustaakseen kaikki seurakunnan jäsenet palvelutyöhön, Kristuksen ruumiin rakentamiseen.” (Ef.4:11,12).

Historioitsijat kertovat kirkon kasvusta

Mosheim kertoo kirkon nopeasta kasvusta ja Jumalallisesta myötävaikutuksesta apostolien toiminnassa:

”Kun tutkimme kristinuskon nopeaa laajenemista pakanakansojen keskuuteen ja ajattelemme miten heikkojen välikappaleiden kautta tämä hämmästyttävä kehitys tapahtui, on tämän kaiken todellinen ja oikea aiheuttaja oltava kaikkivaltiaan näkymätön käsi. Ellemme oleta jumalallisen vaikuttamisen tapahtuneen, niin miten on mahdollista, että miehet ilman mitään apua, vailla vaikutusvaltaa, rikkauksia, oppineisuutta tai puhetaitoa saattoivat niin lyhyessä ajassa taivuttaa huomattavan osan silloista ihmiskuntaa luopumaan esi-isiensä uskonnoista?

Miten on selitettävissä, että kourallinen apostoleja, jotka kalastajina ja publikaaneina olivat oman kansansa ylenkatsomia ja juutalaisina vastenmielisiä muille, pystyivät voittamaan puolelleen oppineet ja mahtavat samoin kuin yksinkertaiset ja alhaiset, niin että nämä hylkäsivät omat ennakkoluulonsa ja omaksuivat uuden uskonnon, joka oli heidän aikaisemman turmeltuneen elämänmuotonsa vihollinen? Niinpä ilmenikin jatkuvasti varmoja merkkejä jumalallisen voiman läsnäolosta heidän toiminnassaan. Heidän puheessaan täytyi olla uskomaton teho ja hämmästyttävä voima, joka valaisi ymmärrystä ja sai sydämen vakuuttumaan”. Mosheim: Ecclesiastical history, 1.vuosisata, osa1

Eusebius kirjoitti 200-luvun lopulla ja 300-luvun alkupuolella. Puhuessaan ensimmäisestä vuosikymmenestä Vapahtajan taivaaseen astumisen jälkeen, hän sanoo:

”Näin taivaallisen voiman ja myötävaikutuksen johdosta pelastava sana äkkiä valaisi kuten auringonsäde täydellisesti koko maailman. Jumalallisen raamatun (profetian) mukaan Jumalan innoittamien evankelistojen ja apostolien ääni kulki kohta yli maan ja heidän sanansa maailman ääriin saakka. Kaikissa kaupungeissa ja kylissä muodostui, niin kuin puimatantereen täyttyessä, runsasväkisiä ja täpötäysiä seurakuntia, ja ne, joiden sielut isiltä perityn tavan ja ikivanhan harhauskoisuuden takia olivat kahlittuina taikauskon ja epäjumalanpalveluksen vanhaan tautiin, pääsivät Kristuksen voiman avulla hänen oppilaidensa opetuksen ja ihmetöiden kautta vapaiksi.” Eusebiuksen kirkkohistoria s.94

Jeesuksen Kristuksen kirkko muuttui myöhemmin niin, että tuskin Jeesus perustamaansa kirkkoa enää tunnistaisi. On murheellista tarkastella hengellisen voiman rappeutumista kirkossa ja lopullista luopumista alkuperäisestä evankeliumista.

Anna palautetta. Seuraavaksi: Luopuminen ennustettu

kirkko

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ihmisen kysymyksiä

Kristityn kuluttajansuoja

klo 16:00 | 19.12.2015

Mitä teet jos haluaisit liittyä kristilliseen kirkkoon? Erikoinen tilanne koska tavallisempaa on erota kirkosta. Nykyisin suosittu selitysmalli kaikelle olevaiselle on sattumalta ja itsestään syntyminen.

Siis, oli alkuräjähdys, jonka jälkeen, pitkän ajan kuluessa syntyi otolliset olosuhteet maailmankaikkeudessa, joiden ansiosta syntyi planeetta, jossa sattumalta muodostui pitkän ajan kuluessa elämälle otolliset olosuhteet, samoin syntyi sattumalta jonkinlainen molekyyliketju, joka alkoi jakaantua ja josta luonnon valinnan kautta, pitkän ajan kuluessa syntyi kasvikunta ja muut elämän lajit, jotka edelleen luonnonvalinnan kautta, pitkän ajan kuluessa kehittyivät ja joiden huippuna ihminen ihmettelee olemassa oloaan.

On olemassa muitakin uskontoja mutta nythän ollaan liittymässä kristilliseen kirkkoon koska tuntuu kuitenkin siltä, että Jumala olisi olemassa.

Kristillinen opintarjonta on varsin moninaista. Kristillistä viisautta tarjotaan suomalaisille kahdentoista kristillisen kirkon voimalla, joiden lisäksi on vielä lukuisa määrä muita kristillisiä yhteisöjä omine opillisine painotuksineen. Kaikilla on opin taustana sama Raamattu, jonka pohjalta eri suuntaukset ja käsitykset nousevat. Tilanne on varsin erikoinen kun kaikki julistavat totuutta.

Miten kaikki erimieliset voivat olla oikeassa? Miten tähän tilanteeseen on tultu? Vastausta täytyy etsiä varhaisista kirkon perustamisen hetkistä alkaen ja kysyä myös nykyisistä kirkoista.

Kristityn kuluttajasuojan perään ei juurikaan kysellä, sanotut asiat otetaan ikään kuin ylhäältä annettuina. Tässä esitetään kysymyksiä. Aineistoa tähän kirjaan on pyydetty kaikilta Suomessa toimivilta kirkoilta, jotka tunnustavat Pyhän Raamatun ja pitävät sitä opillisena taustanaan.

Kirkot itse kertovat

Kirkkojen virallisille edustajilleen esitettiin vastattavaksi kymmenen kysymysaihetta, yhteensä kolmekymmentäviisi kysymystä - tavallisia ihmisen kysymyksiä. Vastausten toivotaan helpottavan valintaa kun ollaan etsimässä sitä oikeaa kirkkoa. Ne myös valottavat lukijalle mitä kristillinen Suomi opettaa ja mihin se uskoo.

Tässä ei luoda paremmuusjärjestystä eri kirkkojen kesken, eikä muutenkaan arvioida saatuja vastauksia, sellaisesta lukijat huolehtivat itse. Tarkastelun kohteena on kristillisyys Suomessa tänään.

Kirkoille esitetyt kysymykset ovat sellaisia, joita kaikki ihmiset kysyvät jossain elämänsä vaiheessa, ehkä vain ihmettelevät itsekseen. Kirkot ovat luontevin paikka näiden kysymysten esittämiseen. On lupa ajatella, että kirkoilla olisi näihin kysymyksiin vastaukset valmiina - niin tavallisia ne ovat. Siksi niihin pitäisi saada edes jonkinlainen vastaus. Kysytään ja katsotaan mitä tapahtuu.

Monet ihmiset etsivät kirkosta totuutta, sitä oikeaa Jumalan edustajaa, joka puhuu todellista Jumalan sanaa. Tarjonta on sen verran runsasta, että arviointi ei ole helppo tehtävä, vaan jokaisen täytyy luottaa omaan arvostelukykyynsä.

Kirkot ovat erilaisia, samoin vastaukset kysymyksiin ovat monenlaisia. Sekin on vastaus jos ei vastaa. Silloin voi vai ajatella, että kysymykseen ei ole vastausta tai suhtaudutaan ylenkatseella ihmisen kysymyksiin. Vastaukset tai vastaamatta jättämiset kuvastavat sitä kuinka moninainen tarjottu totuus voi olla. Paitsi, että eihän totuus voi olla moninainen. Uskonnon kuluttaja voi vain ihmetellä kun samasta lähteestä on syntynyt niin monen kirjavaa selitystä, hartauden harjoitusta, oppia ja kulttuuria.

Suomen hallitusmuoto määritteli vuonna 1919 Suomen uskonnollisesti neutraaliksi tasavallaksi ja vuonna 1923 voimaan tullut uskonnonvapauslaki antoi kansalaisille mahdollisuuden erota Evankelis-luterilaisesta kirkosta ilman, että olisi pitänyt liittyä johonkin muuhun uskonnolliseen yhteisöön tai kirkkoon. Kansalainen sai myös vapauden perustaa kirkon tai uskonnollisen yhteisön ja uskoa miten haluaa kunhan ei riko yleistä yhteiskuntarauhaa ja järjestystä.

Jumalan virallinen edustaja

Jumalalla on paljon enemmän virallisia edustajia maan päällä kuin tähän kyselyyn valitut, mutta nyt pitäydytään näihin, Suomessa toimivaan kahteentoista kristilliseen kirkkoon. Varmaankin silloin on Jumalan virallinen edustaja kun on perustanut kirkon?

Kristinuskon vaikutus länsimaiseen kulttuuriin, yhteiskuntaan ja elämäntapaan on huomattavan suuri. Se on vaikuttanut maailmankuvaamme, moraaliimme, tapoihimme. Kristinuskon vaikutus näkyy kuvataiteessa. Se on vaikuttanut musiikkiin. Se on vaikuttanut kirjallisuuteen. Suomalaiset saivat kirjakielen ja oppivat lukemaan sen kautta. Kristinusko on vaikuttanut lainsäädäntöömme, arvomaailmaamme ja nimistöömme. Kristilliset juhlat rytmittävät vuosikalenteriamme.

Ei ihan vähän.

Kaikki sai alkunsa Jeesus Nasaretilaisesta, jonka toiminta kesti noin kolme vuotta. Hän ei puhunut vieraita kieliä eikä käynyt koskaan ulkomailla. Hänellä ei ollut maallista omaisuutta eikä armeijaa. Siitä huolimatta Hän on vaikuttanut maailmaan enemmän kuin kukaan muu.

On syytä tarkastella kristillisyyttä sen alkulähteistä käsin ennen kuin puhutaan eri kirkoista, jotka puhuvat Jeesus Nasaretilaisesta.

Anna palautetta. Seuraavaksi: Kristillisyyden alku.

Kommentit (1)

Karibl

Liittynyt28.11.2015

1/1 |

klo 16:01 | 19.12.2015

Ilmoita asiattomaksi

Ihmisen kysymyksiä

-kristilliset kirkot vastaavat

klo 15:06 | 28.11.2015

Kristillisyys on määritelty siten, että kirkko pitää Raamattua pyhänä kirjoituksenaan.
Raamattuahan on kristillisyyden lähde. Kirkot esiintyvät arvotussa järjestyksessä.

Katolinen kirkko
Suomen ortodoksinen kirkko
Suomen Anglikaaninen kirkko
Suomen evankelis-luterilainen kirkko
Pelastusarmeija
Suomen Babtistikirkko
Suomen Metodistikirkko
Suomen Vapaakirkko
Suomen Helluntaikirkko
Jehovantodistajat
Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko

Miten tähän moninaisuuteen on tultu? Miten Raamattua voi tulkita niin eri tavoin, että tarvitaan kaksitoista eri kirkkoa? Miten sitä voi pieni ihminen tietää mikä kirkoista opettaa oikeaa Jumalan sanaa? Voivatko kaikki erimieliset olla oikeassa? Onko kristityllä kuluttajansuojaa?

Näihin kysymyksiin ei blokissa vastata, mutta lukemalla kirkkojen antamat vastaukset on hyvät edellytykset päätellä itse.

Kirkoilta kysyttiin esimerkiksi:

Millainen Jumala on?
Mikä on ihmisen elämän tarkoitus?
Mitä pelastuminen tarkoittaa?
Miksi Jumala sallii pahoja asioita maailmassa?
Mitä ihmiselle tapahtuu kuolemassa? Ym.

Yhteensä 35 kysymystä, joihin voi tutustua osoitteessa www.kristillinensuomi.com

Kirkko on luontevin paikka näiden kysymysten esittämiseen - Jumalan virallinen edustaja maan päällä.

Kaiken olevaisen ihmettely on ajattelevan ihmisen ominaisuus. Miksi olen olemassa ja mitä tarkoitusta varten, onko edes mitään tarkoitusta? Se tiedetään, eikä tästä ole kuultu eriäviä näkemyksiä, että me kaikki kuolemme. Mitä tapahtuu kuoleman jälkeen? Siitä on olemassa erilaista ajattelua. Yksi synkimmistä selitysmalleista on, että on vain mustaa ei mitään muuta. Positiivisissa malleissa kuljetaan kohti huikaisevaa valoa ja koetaan rakkauden tunteita, voidaan jopa kehittyä ikuisesti, Jumalan kaltaiseksi. Varmaa, tieteelle kelpaavaa faktaa ei tästä aiheesta ole olemassa.

Kuolema kuuluu oleellisena osana elämään. Ainakin silloin kun olemme saattamassa edesmennyttä sukulaista haudan lepoon, ajattelemme mitä kuolemassa oikein tapahtuu. Sitten, hyvin nopeasti työnnämme ajatuksen pois häiritsemästä ja palaamme
päiväjärjestykseen. Kuolema ei kuulu meidän elämäämme.

Valoa synkkiin ajatusmalleihin, ettei kuoleman jälkeen olisi muuta kuin mustaa, tarjotaan uskonnon ja kirkon taholta. Siis kirkkojen taholta.

Suomessa toimii kaksitoista kristillistä kirkkoa, kun kristillisyys määritellään siten, että Raamattu on uskonopin taustana. Ja miksi ei määriteltäisi? Samasta lähteestä, Raamatusta, nousee monenlaista ajattelua ja opinselitystä. Eikä nämä kaksitoista Suomessa toimivaa kirkkoa ole kuin pieni näyte kristillisyyden moninaisuudesta. Kristillisyydelle on ominaista, että jatkuvasti syntyy uusia ryhmäkuntia, jotka ovat löytäneet jotain niin oleellista uutta, etteivät sovi mukaan mihinkään jo olemassa olevista kirkoista tai lahkoista, vaan ovat pakotettuja perustamaan oman ryhmänsä.

Kristillisten oppien moninaisuus ja sinänsä hyvää tarkoittavien kirkkojen erilaisuus vesittää kristillisen maailmankatsomuksen uskottavuutta ja siten ruokkii ateistista maailmankuvaa.

Miten tähän tilanteeseen on tultu? Vastausta on haettava kristillisyyden alusta lähtien. Tässä tarkastellaan kristillistä historiaa luopumuksen näkökulmasta, nojataan vahvasti James E. Talmagen teokseen Suuri luopumus ja tehdään lainauksia. Joidenkin on täytynyt luopua alkuperäisestä opista, sillä eiväthän kaikki erimieliset voi olla oikeassa?

Kirkoilla on puheenvuoro.

Lukuun ottamatta historiaa, kirkkoja ei arvioida eikä aseteta mihinkään paremmuusjärjestykseen. Mitkä kirkot antavat uskottavimmat vastaukset? Ovatko jotkut enemmän oikeassa kuin toiset? Sen arviointi kuuluu lukijalle.

Kristityn kuluttajasuojan kannalta jokaisen kristityn on oleellista tietää millainen kirkon oppi on keskeisissä kysymyksissä.

Tarkastelun kohteena on kristillinen Suomi tänään.

Seuraa

Tilaa RSS

Laadin kirjan ”Ihmisen kysymyksiä –kirkot vastaavat” ja esittelen sitä tässä blokissa.

Ihmisen kysymykset ovat niitä, joita jokainen joskus elämänsä varrella kysyy, varsinkin myöhemmällä iällä kun on jo kertynyt näkemystä maailmasta ja alkaa iltakin sarastaa.

Sain päähäni ajatuksen, että olisi hyvä kun voisi vertailla eri kirkkojen opetuksia näistä asioista. Koska ajatus ei jättänyt rauhaan, se piti toteuttaa. Esitin kaikkien suomessa toimivien kristillisten kirkkojen virallisille edustajille vastattavaksi 10 aihetta yhteensä 35 kysymystä, kaikille samalla tavalla ja odotin vastauksia.

Pyrin saamaan kirkon vastauksen. Siksi vaivasin kirkkojen virallisia tahoja. Olen Kari B Lilja, totuuden etsijä, pieni ihminen, maallikko, ei teologi, joka kysyy.

Kirjassa ja tässä blokissa kerrotaan mistä kristillisyydessä on kysymys. Myös uskonnottomuutta käsitellään. Mielestäni on kohtuullinen odotus ja myös vaatimus, että kirkot vastaavat avoimesti keskeisiin ja oleellisiin ihmisen kysymyksiin. Mikä on heidän oppinsa ja ajattelunsa? Kirkkojen vastaukset avaavat mielenkiintoisen näkymän kristillisyyteen tänään.

Kirkoille esitettyihin kysymyksiin voi tutustua osoitteessa www.kristillinensuomi.com