Kirjoitukset avainsanalla vaino

Lainatuissa Raamatun kohdissa mainitaan monia syitä luopumukseen kuten väärien opettajien ilmaantuminen, harhaoppien leviäminen ja yleensä saatanan vallan kasvu. Varhaiseen kirkkoon kohdistuva vaino sai monet kannattajat luopumaan uskostaan ja he palasivat juutalaisuuteen tai pakanauskoon, joissa olivat olleet aiemminkin. Kun rivit harvenivat heikkojen hylätessä kirkon, täydennystä tuli uusista käännynnäisistä.

Suurempi merkitys kirkon rappioon oli kuitenkin kirkon luopumisella instituutiona. Varhaiset kirkkohistorioitsijat todistavat siitä, että opilliset riidat, vääristelyt ja erimielisyydet tulivat kirkkoon heti apostolien kuoltua. Kirkon sisällä olevat kavaltajat ja jumalattomat voivat vääristellä Kristuksen evankeliumia vapaasti ilman pidäkkeitä. Alkukirkko joutui vainon kohteeksi juutalaisten ja pakanoiden taholta.

.

Juutalaiset vainosivat pyhiä

Juutalaisuus on Mooseksen lakiin perustuva uskonto, joka suhtautui kristinuskoon vihamielisesti. Juutalaisuuden kannattajat vastustivat kristinuskoa koska pitivät sitä kilpailevana uskontona. Juutalaiset myös oivalsivat, että jos kristinusko saavuttaisi yleisempää kannatusta ja hyväksyttäisi totuutena, heidät tuomittaisiin Messiaan surmaamisesta.

Vaino oli peräisin enemmän juutalaisuudesta kuin juutalaisista ihmisistä kansana. Jeesus oli juutalainen Hänen apostolinsa olivat juutalaisia. Kirkon jäsenet olivat alkuunsa pelkästään juutalaisia koska Jeesus rajoitti apostolien toiminnan koskemaan vain Israelin huonetta. Kun oli sopiva aika viedä evankeliumin sanomaa myös pakanoille, tarvittiin ihme vakuuttamaan apostolit tästä asiasta. (ks. Ap.t.10-11).

Juutalaisten taholta tuleva vastustus oli ennustettu tapahtuvaksi. Jeesus varoitti toistuvasti apostoleja vainoista, jotka olisivat tulossa:

”Pitäkää varanne! Teidät viedään oikeuteen ja teitä piestään synagoogissa. Maaherrojen ja kuninkaiden eteen te joudutte minun nimeni tähden, todistukseksi heille.” (Mark.13:9).

Seuraavat Vapahtajan sanat ilmaiset hyvin miten alas kiihkoilevat vainoojat vaipuisivat:

”Teidät erotetaan synagoogasta, ja tulee sekin aika, jolloin jokainen, joka surmaa jonkun teistä, luulee toimittavansa pyhän palveluksen Jumalalle. Näin he tekevät, koska he eivät tunne Isää eivätkä minua.” (Joh.16:2,3).

Vapahtajan ennustukset toteutuivat kirjaimellisesti. Jeesuksen ristiinnaulitsemisen jälkeen juutalaisten viha kohdistui kaikkiin, jotka tunnustivat Kristuksen. Apostoleja vangittiin ja lopulta heidät aiottiin ottaa hengiltä.

”Silloin kiihko valtasi ylipapin ja hänen kannattajansa, koko saddukeusten ryhmäkunnan. He ottivat kiinni apostolit ja panivat heidät vankilaan.” (Ap.t.5:17,18).

Vaino kirkkoa kohtaan kävi yleiseksi.

”Sinä päivänä puhkesi vaino Jerusalemin seurakuntaa vastaan, ja kaikki muut paitsi apostolit hajaantuivat eri puolille Juudeaa ja Samariaa.” (Ap.t.8:1).

Paavali kertoo, että apostolit elivät ainaisessa kuolemanvaarassa.

”Jumala näyttää asettaneen meidät apostolit vihoviimeisiksi: olemme kuin kuolemaantuomitut areenalla, koko maailman katseltavina, enkelien ja ihmisten.” (1Kor.4:9).

Juutalaisille ei riittänyt oma vainonsa, vaan he pyrkivät lietsomaan vastustusta myös roomalaisten taholta väittämällä, että kristityt suunnittelisivat maanpetosta Rooman valtiota vastaan ym. Historioitsija kertoo näistä vainoista:

”Palestiinan ulkopuolella roomalaisissa maakunnissa asuvat juutalaiset eivät julmuudessaan Kristuksen syyttömiä opetuslapsia kohtaan jääneet jälkeen Jerusalemissa asuvista. Apostolien teoista ja muista ehdottoman luotettavista lähteistä saamme tietää, että he eivät säästäneet vaivojaan vaan tarttuivat innokkaasti jokaiseen mahdollisuuteen kannustaa viranomaisia kristittyjä vastaan. Ja yllyttääkseen kansanjoukkoja vaatimaan näiden tuhoa. Kansan ylimmäinen pappi ja Palestiinan juutalaiset vaikuttivat omalta osaltaan kiihottaen eri maakunnissa asuvia juutalaisia raivoon vasta perustettua kirkkoa vastaan. He lähettivät näiden luokse sanansaattajia, jotka eivät ainoastaan kehottaneet välttämään kaikkea kanssakäymistä kristittyjen kanssa vaan myös vainoamaan näitä mitä ankarimmalla tavalla. Tällaiseen epäinhimilliseen toimenpiteeseen he yrittivät löytää mahdollisimman uskottavan tuntuisia tekosyitä ja ilmoittivat sen vuoksi virallisesti, että kristityt olivat Rooman keisarin vihollisia, koska he tunnustivat valtiaakseen erään Jeesus-nimisen henkilön, jonka Pilatus oli mitä oikeudenmukaisimmalla tavalla tuominnut kuolemaan pahantekijänä mutta jota kristityt siitä huolimatta palvoivat kuninkaana.” Mosheim: Ecclesiastical History, 1. Vuosisata, osa I, luku 5:2

.

Vaino pakanoiden taholta

Pakanoilla tarkoitetaan ihmisiä, jotka eivät uskoneet elävään Jumalaan. Kristuksen perustama uskonto osoittautui juutalaisuuden kilpailijaksi. Siksi juutalaisia on helppo ymmärtää kun he vastustivat kristinuskoa. On vaikeampi ymmärtää miksi pakanakansat ryhtyivät laajoihin kristittyjen vainoihin ja vastustamaan rauhan evankeliumia. Heidän jumalanpalveluksissaan ei ollut mitään yhtenäistä oppia ja järjestelmää vaan erilaisia epäjumalia ja kultteja.

”Jokaisella kansakunnalla oli omat jumalansa, joita hallitsi yksi muita mahtavampi jumala. Kuitenkin tätä ylintä jumalolentoa kahlitsi jäykkä tosiasioiden ylivalta eli filosofien kielellä ’ulkoinen pakko’. Idän jumalat olivat erilaisia kuin gallialaisten, germaanien tai muiden pohjoisten kansakuntien jumalat. Kreikan jumalat olivat erilaisia kuin egyptiläisten, jotka palvoivat kasveja ja eläimiä sekä moninaisia luonnontuotteita ja taideteoksia. Jokaisella kansalla oli myös oma erityinen tapansa palvella ja lepyttää omia jumaliaan. Yksi yhteinen piirre on se, että tämä uskontojen ja jumalien moninaisuus ei aiheuttanut sotia eikä riitaisuuksia eri kansakuntien välille, egyptiläisiä lukuun ottamatta. Jokainen kansakunta salli naapuriensa noudattaa omia jumalanpalvelustapojaan, palvoa omia jumaliaan ja nauttia omista rituaaleistaan ja seremonioistaan. Heitä ei häirinnyt toisten erilaiset käsitykset uskon asioista.” Mosheim: Ecclesiastical History, 1. Vuosisata, osa I, luku 1:7-8

Kirkon pakanallisista vainoojista Rooman maailmanvalta oli pahin. Tämä tuntuu erikoiselta koska Rooma oli yleisesti suvaitsevainen vasallikansojen uskontoja kohtaan. Todellinen syy vainoihin voi olla kristittyjen oma suvaitsemattomuus. Historioitsija kertoo näkemyksensä:

”Luonnollinen tiedonhalumme saa meidät kysymään, miten on mahdollista, että roomalaiset, jotka eivät aiheuttaneet millekään kansakunnalle hankaluuksia uskontoa koskevissa kysymyksissä ja jotka sallivat jopa juutalaisten elää omien lakiensa alaisina ja noudattaa omia jumalanpalvelustapojaan, suhtautuivat ainoastaan kristittyihin näin jyrkästi. Tämä tärkeä kysymys tuntuu sitäkin vaikeammalta ratkaista, kun otamme huomioon, että kristinuskon erinomaisuus ja sen ihailtava pyrkimys edistää sekä valtakunnan yleistä hyvinvointia että yksityisen ihmisen onnea oikeutti sen saamaan aivan erityistä hallitusvallan suosiota ja suojelua.

Pääsyitä siihen, että roomalaiset mainituista näkökohdista huolimatta vainosivat ankarasti kristittyjä, näyttää olleen se, että kristityt suhtautuivat inhoten ja ylenkatsoen valtakunnan uskontoon, joka puolestaan liittyi läheisesti valtiolaitoksen muotoon ja jopa sen sisäiseen olemukseen. Sillä vaikka roomalaiset osoittivat rajatonta suvaitsevaisuutta kaikkia sellaisia uskontoja kohtaan, joiden oppeihin ei sisältynyt mitään valtion kannalta vaarallista, he eivät kuitenkaan sallineet sitä, että heidän isiensä uskonto, joka oli perustettu valtakunnan lakien mukaisesti, joutuisi pilkan kohteeksi tai että ihmiset vedettäisiin pois sen yhteydestä. Juuri nämä kuitenkin olivat ne kaksi asiaa, joista kristittyjä syytettiin; ja syytös oli oikeudenmukainen, joskin kristittyjen kunniaksi. He rohkenivat pilkata pakanallisen taikauskon järjettömyyttä ja olivat innokkaita ja uutteria käännyttämään ihmisiä totuuteen. Eivätkä he hyökänneet ainoastaan Rooman uskontoa vastaan vaan kaikkia niitä taikauskon ilmenemismuotoja vastaan, joita esiintyi eri maissa heidän toiminta-alueellaan. Tästä roomalaiset päättelivät, ettei kristittyjen lahko ollut ainoastaan sietämättömän rohkea ja ylimielinen vaan sen lisäksi yleisen rauhan vihollinen ja kaikin tavoin omiaan nostattamaan kapinoita valtakunnassa. Luultavasti juuri tällä perusteella Tacitus syyttää kristittyjä inhottaviksi ihmiskunnan vihollisiksi ja nimittää Jeesuksen uskontoa turmiolliseksi taikauskoksi. Samaan tapaan puhuu Suetonius kristityistä ja heidän opeistaan.

Roomalaisia ärsytti kristityissä myös se, että heidän jumalanpalveluksensa oli yksinkertaista eikä muistuttanut millään tavoin minkään muun kansan pyhiä menoja. Kristityillä ei ollut uhritoimituksia, ei temppeleitä, ei jumalankuvia, ei oraakkeleita eikä papillisia kaavoja. Tässä on kylliksi syytä siihen, että oppimaton kansa moitti kristittyjä, sillä sen mielestä ilman näitä ei voinut olla mitään uskontoa.” Mosheim: Ecclesiastical History, 1. vuosisata, osa 1, luku 5:6-7

.

 Seuraavaksi:  Rooman vainot

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Laadin kirjan ”Ihmisen kysymyksiä –kirkot vastaavat” ja esittelen sitä tässä blokissa.

Ihmisen kysymykset ovat niitä, joita jokainen joskus elämänsä varrella kysyy, varsinkin myöhemmällä iällä kun on jo kertynyt näkemystä maailmasta ja alkaa iltakin sarastaa.

Sain päähäni ajatuksen, että olisi hyvä kun voisi vertailla eri kirkkojen opetuksia näistä asioista. Koska ajatus ei jättänyt rauhaan, se piti toteuttaa. Esitin kaikkien suomessa toimivien kristillisten kirkkojen virallisille edustajille vastattavaksi 10 aihetta yhteensä 35 kysymystä, kaikille samalla tavalla ja odotin vastauksia.

Pyrin saamaan kirkon vastauksen. Siksi vaivasin kirkkojen virallisia tahoja. Olen Kari B Lilja, totuuden etsijä, pieni ihminen, maallikko, ei teologi, joka kysyy.

Kirjassa ja tässä blokissa kerrotaan mistä kristillisyydessä on kysymys. Myös uskonnottomuutta käsitellään. Mielestäni on kohtuullinen odotus ja myös vaatimus, että kirkot vastaavat avoimesti keskeisiin ja oleellisiin ihmisen kysymyksiin. Mikä on heidän oppinsa ja ajattelunsa? Kirkkojen vastaukset avaavat mielenkiintoisen näkymän kristillisyyteen tänään.

Kirkoille esitettyihin kysymyksiin voi tutustua osoitteessa www.kristillinensuomi.com