Kirjoitukset avainsanalla jeesus

Mooseksen laki hallitsi juutalaisten elämää ja sitä he noudattivat. Lain ulkonaisia sääntöjä tähdennettiin mutta lain henkeen eivät kiinnittäneet huomiota sen enempää papit kuin kansakaan. Mooseksen laki oli annettu keinoksi valmistautua johonkin korkeampaan. Tästä Paavali kirjoittaa myöhemmin kirjeessään Galatian pyhille:

”Näin laki oli meidän valvojamme Kristuksen tuloon asti, jotta me sitten tulisimme vanhurskaiksi uskosta.” (Gal.3:24).

Korkeampi laki oli tuleva alemman lain tilalle. Tämä käy ilmi monissa Vapahtajan opetuksissa:

”Teille on opetettu tämä isille annettu käsky: ’Älä tapa.’ Se, joka tappaa on ansainnut oikeuden tuomion. Mutta minä sanon teille: jokainen joka on vihoissaan veljelleen on ansainnut oikeuden tuomion... Teille on opetettu tämä käsky: ’ Älä tee aviorikosta.’ Mutta minä sanon teille: jokainen, joka katsoo naista niin, että alkaa himoita häntä on sydämessään tehnyt aviorikoksen... Vielä teille on opetettu nämä isille annetut käskyt: ’Älä tee väärää valaa’ ja ’Pidä, mitä olet Herralle valalla vannonut’. Mutta minä sanon teille: ’Älkää vannoko lainkaan... Teille on opetettu: ’Silmä silmästä, hammas hampaasta’. Mutta minä sanon teille: älkää tehkö pahalle vastarintaa... Teille on opetettu: ’Rakasta lähimmäistäsi ja vihaa vihamiestäsi.’ Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihamiehiänne ja rukoilkaa vainoojienne puolesta...” (Matt.5:21-44 ym.).

Nämä opetukset, jotka perustuivat rakkauteen, olivat jotain erilaista kuin mihin ihmiset olivat tottuneet lakia sokeasti noudattaessaan. Ne herättivät suurta hämmästystä. Mestari kuitenkin sanoi:

”Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan. En minä ole tullut kumoamaan, vaan toteuttamaan. Totisesti: laista ei häviä pieninkään piirto, ennen kuin taivas ja maa katoavat, ennen kuin kaikki on tapahtunut.” (Matt.5:17,18).

On varsin selvää, että Vapahtaja toi korkeamman opin ja lain kuin minkä juutalaiset olivat tunteneet ja että alkuperäisen lain opetukset eivät riittäneet:

”Minä sanon teille: ellette te noudata Jumalan tahtoa paljon paremmin kuin lainopettajat ja fariseukset, te ette pääse taivasten valtakuntaan.” (Matt.5:20).

Jeesus itse noudatti kaikkia lakiin perustuvia vaatimuksia mutta inhosi pelkän kirjaimen tunnustamista. Kristuksen painottamat moraalia koskevat opetukset ja käskyt valmistivat niitä, jotka uskoivat Hänen sanoihinsa ja täyden evankeliumin vastaanottamiseen ja Kristuksen kirkon perustamiseen.

 

Hyvää Uutta Vuotta 2016. Seuraavaksi: Jeesuksen Kristuksen Kirkko

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Mitä teet jos haluaisit liittyä kristilliseen kirkkoon? Erikoinen tilanne koska tavallisempaa on erota kirkosta. Nykyisin suosittu selitysmalli kaikelle olevaiselle on sattumalta ja itsestään syntyminen.

Siis, oli alkuräjähdys, jonka jälkeen, pitkän ajan kuluessa syntyi otolliset olosuhteet maailmankaikkeudessa, joiden ansiosta syntyi planeetta, jossa sattumalta muodostui pitkän ajan kuluessa elämälle otolliset olosuhteet, samoin syntyi sattumalta jonkinlainen molekyyliketju, joka alkoi jakaantua ja josta luonnon valinnan kautta, pitkän ajan kuluessa syntyi kasvikunta ja muut elämän lajit, jotka edelleen luonnonvalinnan kautta, pitkän ajan kuluessa kehittyivät ja joiden huippuna ihminen ihmettelee olemassa oloaan.

On olemassa muitakin uskontoja mutta nythän ollaan liittymässä kristilliseen kirkkoon koska tuntuu kuitenkin siltä, että Jumala olisi olemassa.

Kristillinen opintarjonta on varsin moninaista. Kristillistä viisautta tarjotaan suomalaisille kahdentoista kristillisen kirkon voimalla, joiden lisäksi on vielä lukuisa määrä muita kristillisiä yhteisöjä omine opillisine painotuksineen. Kaikilla on opin taustana sama Raamattu, jonka pohjalta eri suuntaukset ja käsitykset nousevat. Tilanne on varsin erikoinen kun kaikki julistavat totuutta.

Miten kaikki erimieliset voivat olla oikeassa? Miten tähän tilanteeseen on tultu? Vastausta täytyy etsiä varhaisista kirkon perustamisen hetkistä alkaen ja kysyä myös nykyisistä kirkoista.

Kristityn kuluttajasuojan perään ei juurikaan kysellä, sanotut asiat otetaan ikään kuin ylhäältä annettuina. Tässä esitetään kysymyksiä. Aineistoa tähän kirjaan on pyydetty kaikilta Suomessa toimivilta kirkoilta, jotka tunnustavat Pyhän Raamatun ja pitävät sitä opillisena taustanaan.

 

Kirkot itse kertovat

Kirkkojen virallisille edustajilleen esitettiin vastattavaksi kymmenen kysymysaihetta, yhteensä kolmekymmentäviisi kysymystä - tavallisia ihmisen kysymyksiä. Vastausten toivotaan helpottavan valintaa kun ollaan etsimässä sitä oikeaa kirkkoa. Ne myös valottavat lukijalle mitä kristillinen Suomi opettaa ja mihin se uskoo.

Tässä ei luoda paremmuusjärjestystä eri kirkkojen kesken, eikä muutenkaan arvioida saatuja vastauksia, sellaisesta lukijat huolehtivat itse. Tarkastelun kohteena on kristillisyys Suomessa tänään.

Kirkoille esitetyt kysymykset ovat sellaisia, joita kaikki ihmiset kysyvät jossain elämänsä vaiheessa, ehkä vain ihmettelevät itsekseen. Kirkot ovat luontevin paikka näiden kysymysten esittämiseen. On lupa ajatella, että kirkoilla olisi näihin kysymyksiin vastaukset valmiina - niin tavallisia ne ovat. Siksi niihin pitäisi saada edes jonkinlainen vastaus. Kysytään ja katsotaan mitä tapahtuu.

Monet ihmiset etsivät kirkosta totuutta, sitä oikeaa Jumalan edustajaa, joka puhuu todellista Jumalan sanaa. Tarjonta on sen verran runsasta, että arviointi ei ole helppo tehtävä, vaan jokaisen täytyy luottaa omaan arvostelukykyynsä.

Kirkot ovat erilaisia, samoin vastaukset kysymyksiin ovat monenlaisia. Sekin on vastaus jos ei vastaa. Silloin voi vai ajatella, että kysymykseen ei ole vastausta tai suhtaudutaan ylenkatseella ihmisen kysymyksiin. Vastaukset tai vastaamatta jättämiset kuvastavat sitä kuinka moninainen tarjottu totuus voi olla. Paitsi, että eihän totuus voi olla moninainen. Uskonnon kuluttaja voi vain ihmetellä kun samasta lähteestä on syntynyt niin monen kirjavaa selitystä, hartauden harjoitusta, oppia ja kulttuuria.

Suomen hallitusmuoto määritteli vuonna 1919 Suomen uskonnollisesti neutraaliksi tasavallaksi ja vuonna 1923 voimaan tullut uskonnonvapauslaki antoi kansalaisille mahdollisuuden erota Evankelis-luterilaisesta kirkosta ilman, että olisi pitänyt liittyä johonkin muuhun uskonnolliseen yhteisöön tai kirkkoon. Kansalainen sai myös vapauden perustaa kirkon tai uskonnollisen yhteisön ja uskoa miten haluaa kunhan ei riko yleistä yhteiskuntarauhaa ja järjestystä.

 

Jumalan virallinen edustaja

Jumalalla on paljon enemmän virallisia edustajia maan päällä kuin tähän kyselyyn valitut, mutta nyt pitäydytään näihin, Suomessa toimivaan kahteentoista kristilliseen kirkkoon. Varmaankin silloin on Jumalan virallinen edustaja kun on perustanut kirkon?

Kristinuskon vaikutus länsimaiseen kulttuuriin, yhteiskuntaan ja elämäntapaan on huomattavan suuri. Se on vaikuttanut maailmankuvaamme, moraaliimme, tapoihimme. Kristinuskon vaikutus näkyy kuvataiteessa. Se on vaikuttanut musiikkiin. Se on vaikuttanut kirjallisuuteen. Suomalaiset saivat kirjakielen ja oppivat lukemaan sen kautta. Kristinusko on vaikuttanut lainsäädäntöömme, arvomaailmaamme ja nimistöömme. Kristilliset juhlat rytmittävät vuosikalenteriamme.

Ei ihan vähän.

Kaikki sai alkunsa Jeesus Nasaretilaisesta, jonka toiminta kesti noin kolme vuotta. Hän ei puhunut vieraita kieliä eikä käynyt koskaan ulkomailla. Hänellä ei ollut maallista omaisuutta eikä armeijaa. Siitä huolimatta Hän on vaikuttanut maailmaan enemmän kuin kukaan muu.

On syytä tarkastella kristillisyyttä sen alkulähteistä käsin ennen kuin puhutaan eri kirkoista, jotka puhuvat Jeesus Nasaretilaisesta.

 

Anna palautetta.  Seuraavaksi: Kristillisyyden alku.

Kommentit (1)

Seuraa 

Laadin kirjan ”Ihmisen kysymyksiä –kirkot vastaavat” ja esittelen sitä tässä blokissa.

Ihmisen kysymykset ovat niitä, joita jokainen joskus elämänsä varrella kysyy, varsinkin myöhemmällä iällä kun on jo kertynyt näkemystä maailmasta ja alkaa iltakin sarastaa.

Sain päähäni ajatuksen, että olisi hyvä kun voisi vertailla eri kirkkojen opetuksia näistä asioista. Koska ajatus ei jättänyt rauhaan, se piti toteuttaa. Esitin kaikkien suomessa toimivien kristillisten kirkkojen virallisille edustajille vastattavaksi 10 aihetta yhteensä 35 kysymystä, kaikille samalla tavalla ja odotin vastauksia.

Pyrin saamaan kirkon vastauksen. Siksi vaivasin kirkkojen virallisia tahoja. Olen Kari B Lilja, totuuden etsijä, pieni ihminen, maallikko, ei teologi, joka kysyy.

Kirjassa ja tässä blokissa kerrotaan mistä kristillisyydessä on kysymys. Myös uskonnottomuutta käsitellään. Mielestäni on kohtuullinen odotus ja myös vaatimus, että kirkot vastaavat avoimesti keskeisiin ja oleellisiin ihmisen kysymyksiin. Mikä on heidän oppinsa ja ajattelunsa? Kirkkojen vastaukset avaavat mielenkiintoisen näkymän kristillisyyteen tänään.

Kirkoille esitettyihin kysymyksiin voi tutustua osoitteessa www.kristillinensuomi.com