Siis kaikki ajattelevat ihmiset ovat uskovaisia. Jokainen joskus kysyy perimmäisiä kysymyksiä: Mikä on elämän tarkoitus? Mikä on minun elämäni tarkoitus?

Onko tämä kaikki sattumaa vai onko taustalla jokin suurempi suunnitelma? Onko Jumala olemassa? Tiedän, että kuolen, mitä silloin tapahtuu? Onko kuoleman jälkeen elämää? Millaista kuoleman jälkeinen elämä on, jos on? Oliko kaikki vain tässä, eikö muuta ole?

Kukaan ei voi välttää vanhenemista ja lopulta kuolemaa. Tästä ihmiset ovat samaa mieltä. Yhtäältä on lohdullista kuolla ja aikanaan päästä pois maailman vaivoista. Toisaalta taas tuntematon pelottaa. Olenko elänyt hyvän elämän, että voin kuolla rauhassa? Saanko rangaistuksen eletystä elämästäni? Millaisen muiston jätän itsestäni? Olenko vastuussa siitä mitä omaisuuteni saa aikaan maailmassa? Omaisuudella ei olekaan minulle niin suurta merkitystä – en saa mitään mukaani.

 

Toisia puhuttelee tieteellinen selitysmalli

Luonnontieteilijän mielestä ensimmäisen elävän olennon nimi on Eeva, hän on kaikkien elävien äiti, molekyyliketju, yksinkertaistettu versio nykyisestä RNA:sta. Tässä Eevalla tarkoitetaan molekyylirypästä, joka alkoi kopioida itseään. Kopiointi sai lopulta valtavat mittasuhteet ja tästä elämän muodot saivat alkunsa.

Tämä ajatusmalli on sen verran hyvä, että kannattaa yrittää todistaa se käytännössä oikeaksi. Tieteilijä (Nobel-palkittu) pyrkii saamaan aikaan keinotekoista elämää. Hän liottaa RNA:n rakenneosia koeputkessa siinä toivossa, että ne liittyisivät monimutkaisemmiksi ketjuiksi, joista lopulta syntyisi jonkinlainen elävä olento. Aina kannattaa yrittää mutta tieteen saavutukset eivät vain ole niin pitkällä, että voitaisi tietää miten ja miksi elämä on syntynyt.

Sattumalta syntyminen merkitsee, että sinä, minä ja vaikka koivun lehti olemme samaa alkuperää ja sukua. Meidän tarkoituksemmekin on sama maailmankaikkeudessa: syntyä sattumalta, lepattaa hetki ja kuolla. Eikä kuoleman jälkeen ole mitään. Tässäkin lohduttomassa ajatusmallissa on kysymys uskosta ja ajatusta pidemmälle vietynä uskonnosta. Ainakaan tuonpuoleisesta tai sen puuttumisesta ei ole tieteelle kelpaavaa faktaa olemassa.

 

Ateistin näkemys elämästä

Kaikki, hyvä ja paha, tapahtuu minulle nyt, tässä ainutkertaisessa elämässä. Ei ole mitään myöhempää palkkiota, ei myöhempää rangaistusta.

En löydä maailmasta tietoa Jumalasta enkä myöskään tunnetta hänen rakkaudestaan.

Kaksi miljardia vuotta taaksepäin maapallon elämässä ainoat elävät oliot olivat sattumalta syntyneitä bakteereita, joista kaikki elämä on lähtöisin. Elämän tarkoitus on elämä.

 

Epikuros loi perustan ateismille

Epikuroksen paradoksia (pahan ongelma – teodikea), on pidetty perusteluna Jumalan olemassaoloa vastaan:

”Jos jumala tahtoo estää pahan, mutta ei kykene siihen, silloin hän ei ole kaikkivaltias. Jos hän kykenee estämään pahan, mutta ei halua tehdä sitä, hän on pahansuopa. Jos hän sekä kykenee estämään pahan, että tahtoo estää sen, mistä paha tulee? Jos hän ei kykene eikä tahdo estää pahaa, miksi kutsua häntä jumalaksi?”

 

Uskonnonhistoria

On helppo ymmärtää ihmistä, joka sanoo olevansa uskonnoton Ateisti tai Agnostikko kun ajattelee mitä kaikkea uskonnonhistoriassa tiedämme tapahtuneen ja mitä uskonto nykyisinkin voi sisältää. Esimerkiksi Athanasiuksen uskontunnustus menee monelta uskonnottomalta ja uskovaiseltakin yli ymmärryksen. Uskonnonhistoria on paljolti vallankäytön historiaa, joka ei edes muistuta Jeesus Nasaretilaisen opetuksia. Saamme lukea inhottavia kertomuksia inkvisitiosta, jossa ihminen joutui kidutuksen kohteeksi jos häntä epäiltiin harhaoppiseksi. Samoin historia kertoo noitavainoista, joissa noidaksi epäilty voitiin polttaa elävältä tai anekaupoista, joissa ihminen voi rahalla ostaa syntinsä anteeksi. Näiden uskonnonhistorian kohokohtien ansiosta protestanttiset kirkot saivat alkunsa ja käyttövoimansa. Unohtamatta ristiretkiä ja muita sotia, joita on käyty uskonnon varjolla.

Vielä nykyisinkin joissakin kirkoissa säilytetään rasioissa ja lippaissa ihmisen luunkappaleita kun ajatellaan niiden olevan jonkin pyhänä pidetyn henkilön jäännöksiä. Uskotaan näiden reliikkien siunauksellisuuteen ja niiden voimaan parantaa esimerkiksi sairauksia.

Suomen tunnetuin pyhäinjäännös on Pyhän Henrikin kyynärvarren luu. Tästä käydään kiistelyä kuuluuko tuon luun olla Pyhän Henrikin katolisessa kirkossa Helsingissä vai Turun tuomiokirkossa. Eikä ole kauaakaan siitä kun Suomessa oli pakko, sakon uhalla käydä kirkossa. Ajatus on hyvin kaukana Jeesuksen opetuksen hengestä.

Kaikesta pahuudesta ja taikauskosta huolimatta ei ajatteleva ihminen kyseenalaista evankeliumien perusoppia, joka kehottaa lähimmäisen rakkauteen, totuudellisuuteen, epäitsekkyyteen, nöyryyteen, anteeksi antamiseen ja parannuksen tekoon. Ilman näitä elämä olisi rakkaudetonta ja valheellista, olisi itsekästä ja ylpeää, perustuisi enemmän kostolle ja katkeruudelle kuin anteeksiantamiselle, eikä oppisi mistään. Tämä onkin todellisuutta liian usein. Näillä kuitenkin määrittyy elämisen laatu.

Anna palautetta. Seuraavaksi: Monet kääntyvät kysymyksineen uskonnon puoleen.

Kommentit (0)

Seuraa 

Laadin kirjan ”Ihmisen kysymyksiä –kirkot vastaavat” ja esittelen sitä tässä blokissa.

Ihmisen kysymykset ovat niitä, joita jokainen joskus elämänsä varrella kysyy, varsinkin myöhemmällä iällä kun on jo kertynyt näkemystä maailmasta ja alkaa iltakin sarastaa.

Sain päähäni ajatuksen, että olisi hyvä kun voisi vertailla eri kirkkojen opetuksia näistä asioista. Koska ajatus ei jättänyt rauhaan, se piti toteuttaa. Esitin kaikkien suomessa toimivien kristillisten kirkkojen virallisille edustajille vastattavaksi 10 aihetta yhteensä 35 kysymystä, kaikille samalla tavalla ja odotin vastauksia.

Pyrin saamaan kirkon vastauksen. Siksi vaivasin kirkkojen virallisia tahoja. Olen Kari B Lilja, totuuden etsijä, pieni ihminen, maallikko, ei teologi, joka kysyy.

Kirjassa ja tässä blokissa kerrotaan mistä kristillisyydessä on kysymys. Myös uskonnottomuutta käsitellään. Mielestäni on kohtuullinen odotus ja myös vaatimus, että kirkot vastaavat avoimesti keskeisiin ja oleellisiin ihmisen kysymyksiin. Mikä on heidän oppinsa ja ajattelunsa? Kirkkojen vastaukset avaavat mielenkiintoisen näkymän kristillisyyteen tänään.

Kirkoille esitettyihin kysymyksiin voi tutustua osoitteessa www.kristillinensuomi.com