Iki-ihana vispipuuro Tänään tein mieluista jälkiruoka / välipala puuroani. Joskus puolukkavispipuuron himo tulee niin suureksi, että sitä on ihan pakko tehdä. Parasta vispipuuroa tulee puolukoista. En siivilöi marjojen kuoria, vaan jätän ne puuroon. Puuron jäähdyttyä vatkaan puuron yleiskoneella mahdollisimman vaaleaksi. Puuron syön kylmän maidon kanssa, vaikka en muuten maitoa juo. Kahviin tosin maitoa käytän.

Toinen herkkuruoka jota joskus on ihan pakko saada, ovat letut. Syön letut ihan sellaisenaan, hiukan sokeria päälle ripoteltuna. Olen saanut jossain kylässä myös suolaisilla täyttellä täytettyjä lettuja, tykkäsin.

Nämä molemmat ruoat ovat tuttuja jo lapsuudesta, ehkä ne siksi  ovat mieluisia. Äitini oli taitava ruoanlaittaja ja saimme aina maukkaita kotiruokia. Lihapyörykät ja perunamuusi, silakkalaatikko, lihakeitto, karjalanpaisti, palapaisti, karjalanpiirakat, marjapiirakat ja monet muut.

Ps. Kuvat blogissani ovat epäselviä. Minun pitäisi opetella liittämään kamerasta kuvia blogiini. Nämä kännykällä otetut kuvat ovat huonompaa tasoa. Lupaan opetella.

Kommentit (0)

Seuraa 

Aikuisen naisen elämää Hämeessä. Kaupunkilaistunut maalaistyttö. Muuttanut miehen kotikonnuille yli neljäkymmentä vuotta sitten. Vaimo, äiti, mummo.

Jo ansaitulla eläkkeellä. Pitkä työura takana. Asumme omakotitalossa kaksin mieheni kanssa kaupungissa "maalla". Olen luonteeltani positiivinen. Viihdyn seurassa, mutta myös oikein hyvin yksinkin.

Harrastuksiani ovat kirjoittaminen, koti, ulkoilu, leipominen, musiikki, teatteri, läheiset ihmiset ja ystävät.

Tykkään kaikesta kauniista, luonnosta, eläimistä, kauneudenhoidosta, koruista, parfyymeistä, vaatteista, sisustamisesta.

Kaikki nämä piristävät arkipäivää.

 

Olen aina ollut kiinnostunut henkimaailmasta ja kokenut monia todistettavia asioita sen olemassaolosta. Nyt kun aikaa on enemmän,  olen käynyt erilaisia kursseja ja saanut vahvistusta ja ymmärrystä henkisille lahjoilleni. Olen hyvin "jalatmaassa" ihminen, joten kesti aikansa, ennekuin luotin ja ymmärsin taitoni. Samalla huomasin, miten paljon henkiasioitten ympärillä pyörii kaikenlaista huu-haata, usein ehkä rahankiilto silmissä. Minä olen käyttänyt lahjaani vain omassa arkipäivän elämässäni ja perheeni ja ystävieni kesken.

 

En harrasta matkailua erityisemmin, sillä rakastan kotimaatani. Täällä kaikki on todella hyvin.

Minulle riittää vuodessa muutama matka Viroon tai naapurimaahan Ruotsiin. Pariisiin ihastuin heti siellä käydessäni.

Vanhat kaupungit ja niiden historia ja rakennukset viehättävät minua.

Kanarianmatkat ovat tuttuja, sinne saattaisin vielä matkustaa, jos oikein kovasti aurinkoa alan ikävöidä. Esim.Thaimaa ei kiinnosta.