Sireenien aikaan

Aikuisen naisen elämää Hämeessä. Kaupunkilaistunut maalaistyttö. Muuttanut miehen kotikonnuille yli neljäkymmentä vuotta sitten. Vaimo, äiti, mummo.

Jo ansaitulla eläkkeellä. Pitkä työura takana. Asumme omakotitalossa kaksin mieheni kanssa kaupungissa "maalla". Olen luonteeltani positiivinen. Viihdyn seurassa, mutta myös oikein hyvin yksinkin.

Harrastuksiani ovat kirjoittaminen, koti, ulkoilu, leipominen, musiikki, teatteri, läheiset ihmiset ja ystävät.

Tykkään kaikesta kauniista, luonnosta, eläimistä, kauneudenhoidosta, koruista, parfyymeistä, vaatteista, sisustamisesta.

Kaikki nämä piristävät arkipäivää.

Olen aina ollut kiinnostunut henkimaailmasta ja kokenut monia todistettavia asioita sen olemassaolosta. Nyt kun aikaa on enemmän,  olen käynyt erilaisia kursseja ja saanut vahvistusta ja ymmärrystä henkisille lahjoilleni. Olen hyvin "jalatmaassa" ihminen, joten kesti aikansa, ennekuin luotin ja ymmärsin taitoni. Samalla huomasin, miten paljon henkiasioitten ympärillä pyörii kaikenlaista huu-haata, usein ehkä rahankiilto silmissä. Minä olen käyttänyt lahjaani vain omassa arkipäivän elämässäni ja perheeni ja ystävieni kesken.

En harrasta matkailua erityisemmin, sillä rakastan kotimaatani. Täällä kaikki on todella hyvin.

Minulle riittää vuodessa muutama matka Viroon tai naapurimaahan Ruotsiin. Pariisiin ihastuin heti siellä käydessäni.

Vanhat kaupungit ja niiden historia ja rakennukset viehättävät minua.

Kanarianmatkat ovat tuttuja, sinne saattaisin vielä matkustaa, jos oikein kovasti aurinkoa alan ikävöidä. Esim.Thaimaa ei kiinnosta.