adventin aikaa

Siitä se sitten taas alkaa, adventti ja joulun odotus. Kirkonkylämme torilla oli tänään yrittäjien joulun avaus ja siellä olikin väkeä koolla runsain joukoin. Yleensä kirkonkylä on kello 16 maissa autio kuin Saharan erämaa, mutta tänään olivat kaikki liikkeellä. Suuri syy oli varmaankin ilmainen joulupuuro, mitä sai  500 ensimmäistä jonossa ollutta. Pidän yleensäkin riisipuurosta ja tämä oli erityisen herkullista tavaraa. Kyllä puuro teki kauppansa. Paikalla oli tietysti myös joulupukki ja monenlaista myyjää ihanien käsitöiden kera. Miten taitavia ovatkaan suomalaiset naiset käsistään, minunkin matkaani lähti kaunis hartia huivi vaikka itsekin teen runsaasti käsitöitä niin täytyihän sitä jotain ostaakin.

Tälläiselle joulua rakastavalle mummelille tämä adventin aika on aivan ihanaa. Kaikki kauniit valot, rakkaat joululaulut, kauniit lahjatuotteet, siis tälläiset myyjäisistä saatavat, leivonnaiset ja tuoksut. Oi miten niitä rakastankaan. Ja silloin, kun liika hössötys kiihtyy, silloin sytytän kynttilät kotona ja hiljennyn ensimmäisen joulun sanomaan. Onhan se niin, että ilman kristillistä sisältöä kaikki muu on turhaa ja merkityksetöntä. Uskon kuitenkin, ettei Jumala pistä pahakseen, vaikka me ihmiset vähän hössötämmekin, sen avulla me selviämme tästä pimeästä aikakaudesta. Ja samalla voimme ilahduttaa lähimmäisiämme ja vähän vieraampiakin. Loistakoon lähimmäisen rakkaus keskellämme kuin kynttilän valo, silloin joulun sanoma käy toteen ihmisten keskellä.