Tällä viikolla vietetään hyvien sanojen viikkoa. Tosi hyvä asia, että tästäkin asiasta muistutetaan oikein omalla viikolla, vaikka itse asiassahan meillä pitäisi olla voimassa aina hyvien sanojen viikot.

Raamatussakin sanotaan, ettei sillä ole väliä, mitä suuhumme pistetään vaan se on tärkeää, mitä suusta tulee ulos. Kieli on pieni elin, mutta sen avulla voi rikkoa ja tuhota uskomattoman paljon. Nykyaikana tuntuu siltä, että mitään itse kontrollia ei ole vaan ulos voi suoltaa millaista tekstiä hyvänsä. On oikein kunnia asia tuottaa kielteistä palautetta asiasta kuin asiasta. Olen myös ihmetellyt sitä, miten paljon esim. televisio ohjelmissa kiroillaan. Sellainenkin koko perheen ohjelma kuin erätulilla on täynnä kirosanoja. Voidaanhan asiat tuoda esille oikein hyvin ilman kiroiluakin.

Miksi meidän on niin vaikeaa antaa toiselle ihmiselle hyvää palautetta. Jos toinen tuo esille jotain kielteistä niin heti hyökätään takaisin. Eikö voisi vastata rakentavasti ja jatkaa keskustelua myönteisessä ilmapiirissä. Eihän se ole itseltä pois, jos puhuu kauniisti ja rakentavasti sen sijaan, että heti alkaa kehitellä sanasotaa kehiin. Jos joku näyttää keskisormea niin hymyile takaisin, ei ihmisen arvo siitä huonone, että toinen kanssaeläjä on sivistymätön.

Annetaan myönteistä palautetta toisillemme, puhutaan kauniisti keskenämme ja arvostetaan toisiamme. Epäkohtiinkin voi puuttua puhumalla rakentavasti ja tuomalla ystävällisesti vaihtoehtoja epäkohtiin. Silloin elämä olisi meillä kaikilla täydempää ja antoisampaa.

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

 pöllöUB

tv ex< Olen Vihtiälän Seija Kangasalta ja ammatiltani olen ollut lastenohjaaja. Ehkä ammatistanikin johtuen olen onnistunut säilyttämään lapsenomaisen kiinnostukseen kaikkea olemassaolevaa kohtaan. Asun mieheni ja iäkkään kissani kanssa omakotitalossa. Lapsia meillä ei ole, mutta aikoinaan ryhdyin varamummoksi erääseen perheeseen ja näin olemme saaneet nauttia myös näistä" lapsenlapsista". Minulla on paljon harrastuksia, osallistun erilaisiin vapaehtoistöihin, laulan kuorossa ja käyn konserteissa, kuulen teatterin ystäviin ja käyn teatterissa, ompelen ja teen muitakin käsitöitä. Puutarhanhoito kuuluu kesään ja lenkkeily ympäri vuoden. Rakastan myös matkustamista. Blogissani haluan tarkastella ikääntyvän ihmisen iloja ja suruja ja pähkäillä tätä elämän monimuotuisuutta. Haluaisin tuoda asioista esille positiivisia puolia sillä tyytymättömyyttä ja valitusta on tässä maailmassa kyllä riittämiin. Elämäni punaisena lankana kulkee usko kaikkivaltiaaseen Jumalaan ja hänen johdatukseensa. Näillä eväillä haluan toivottaa kaikki lukijat tervetulleeksi juttujeni lukijoiksi. Tehdään yhdessä elämän matkaa.