Hyvää uutta vuotta

Vanha vuosi vaipuu hautaan, riemuineen ja murheineen. Näin lauloimme lapsuuden kodissamme aina vuoden viimeisenä iltana. Taas olemme päättäneet vanhan vuoden ja uusi on edessämme kuin kirja, jonka lehdet hohtavat puhtauttaan ja odottavat niitä tarinoita, mihin tämä kirja on tarkoitettu. Tähän päivään mennessä siihen onkin jo kirjoitettu monta tarinaa: oli konsertti Tamperetalossa vuoden vaihtuessa, oli vierailu ystävä perheeseen ja eilen illalla kinkun sulatus tanssit tangokuninkaallisen ohjeistuksessa.

Näin ne tarinat alkavat muotoutua ja etenevät kerros kerrokselta. Kuitenkin kaikki uusi tuntuu myös välillä peloittavalta. Ihminen suhtautuu aina vähän pelokkaasti siihen mitä ei tunne. Tuttu huonokin olo tuntuu turvallisemmalta kuin uusi ja tuntematon.. Niin helposti ajatellaan, että ennen kaikki oli paremmin mikä ei todellakaan pidä paikkaansa. Meidän ajassamme on liikkeellä ihan valtavasti kaikenlaista valitusta ja narinaa vähän joka asiassa. Pitäisi olla sitä ja tätä ja kaikkea mieluusti niin, ettei sen eteen tarvitse mitenkään ponnistella tai ettei mikään maksa mitään vaan maksajana on aina joku muu. Olen tässä päivähoito asiassakin ihmetellyt sitä, miten vakaalla rintaäänellä valistetaan, miten lapsella pitää olla oikeus varhaiskasvatukseen. Näin on, mutta onko se yhteiskunnan tehtävä, se onkin jo eri juttu. Eikö se tehtävä kuuluisi ennenkaikkea perheelle ja kodille. Kun olin itse lapsi ei ollut päiväkoteja ja kasvatusta yhteiskunnan puolelta ja kuitenkin meistä kasvoi ihmisiä, jotka olemme elämämme eläneet ja itsemme elättäneet. Selkeästi meille opetettiin, mikä on oikein ja väärin, opetettiin toisen ihmisen kunnioittaminen ja työn teon merkitys. Nykyisin pitäisi yhteiskunnan hoitaa kaikki ja myöskin maksaa kaikki, eikä mistään haluta luopua.

Toivottavasti pystymme lähtemään vaeltamaan tätä uutta vuotta rohkeasti ja innolla, kunnioittamaan elämää ja lähimmäisiämme. Jospa tänä vuonna ajattelisimmekin enemmän sitä, mitä voisimme itse antaa yhteiseksi hyväksi kuin miettimällä mitä itsellemme haluaisimme. Vanha sanonta, antaessaan saa, pitää yhä paikkansa.Riemullista ja onnellista uutta vuotta meille kaikille.