
Ja niin joulu joutui jo taas pohjolaan- ja niin se näyttää joutuneen tänne meidänkin punaiseen tupaamme. Siivoukset on suurimmaksi osaksi tehty, samoin jouluruuat, joulukuusi on melkein koristeltu ja joulumuistamisetkin, yhtä lukuunottamatta muistettu. Kyllä se on kumma, että vaikka kuinka päättää, että minä en hössötä, niin yllätys yllätys, jonkinlaista hössötystä sitä aina vaan tuppaa kertyä. On niin monenmoista asiaa, mikä ikäänkuin kuuluu jouluun ja sitten puskee jostain se kiire. Ja kiire on se, mikä mielellään pilaa joulumielen.
Olen katsellut lehdistä, missä näin joulun alla kerrotaan ja kuvataan ihmisiä ja heidän joulun viettoaan. On ihastuttavia koteja, joissa kaikki koristeet ovat paikallaan ja viimeisen päälle sävy sävyyn. Pöytä on katettu perintö astioin ja väkerretty jos jonkinlaista pöytäkoristetta. Ruuat ovat perinteisiä ja ihania eksoottisia uutuuksia joukossa. Lapset ovat kuin taivaan enkeleitä ja koko suku on tulossa joulun viettoon, pöytään mahtuu vähintäin kymmenen ihmistä. Asukkaat kertovat, miten he heljentyvät joulun viettoon ja nauttivat kiireettömyydestä.
On kyllä kuin kiiltokuvaa, nämä kauniit asetelmat. Mutta kuka se raataa niska limassa, että saa keiken siivottua ja valmistettua kaikki ihanat ruuat ja leivonnaiset tälle isolle porukalle. Lapset tappelevat kaiken aikaa ja ihanat asetelmat kärsivät pienten käsien uteliaassa kokeilussa. Kaikki puhuvat yhtä aikaa ja pyörivät toistensa jaloissa. Kaikilla on omat odotuksensa siitä, minkälainen joulun pitäisi olla ja viime kädessä kaiken onnistumisesta vastaa se perheen äiti. Ja aina on joku, joka vetää jostain mitättömästä syystä herneet nenäänsä ja yrittää pilata muidenkin joulurauhaa.
Kyllä siinä taitaa usein joulun päähenkilö jäädä vallan sivuosaan. Luin jostain, että osa suomalaisista ei edes tiedä, mikä joulun tarkoitus alunperin on ollut. Näin meillä kristityssä Suomessa. On siinä maahanmuuttaja väestöllä ihmettelemistä.
Itse olan huomannut, että parhaiten joulusta nauttii, kun ei luo liian suuria odotuksia. Ei ota stressiä siivouksesta, on niin pimeä vuodenaika, ettei pölykään näy. Ostaa valmista, jos ei ehdi itse rauhassa tehdä, myyjäisiä on pilvin pimein, niistä löytyy kaikkea itse tehtyä. Nauttii kauniista joululauluista, ihailee kynttilän liekkiä ja tänä jouluna myös täysikuun valoa. Menee joulukiekkoon ja rauhoittuu aidolla joulunsanomalla. Seurustelee suvun kanssa sen verran kuin jaksaa, ei jouluna tarvitse tavata kaikkia, onhan vuodessa muitakin päiviä kuin joulu Kuuntelee omaa sisintään ja kysyy, mitä itse oikeasti tahtoisi tänä jouluna.
Tahdon toivottaa kaikille juttujeni lukijoille oikein hyvää ja itsensä näköistä joulua sekä siunattua juhlaa. Olkoon joulun päivänsankari teidän kanssanne.