Yhtenä harrastuksena voin mainita autolla kiertelyn. Valitsemme päivän ja suunnan mihin lähdetään. Kovin pitkiä matkoja ei viitsi suunnittelematta tehdä, mutta n. 200 – 250 km päivässä. Itse nautin vieressä istumisesta ja maisemien katselusta. Tällä kertaa ajelumme suuntautui Forssan kautta Hämeenlinnaan ja sieltä Tampereelle. Kaikkein paras autoiluilma on pilvinen ja vähän viileä. Ainakin jos ei aio olla ulkona pitempään.
Forssassa pysähdyttiin vain tauolle ja jatkettiin matkaa. Liikkeellä näytti olevan muitakin ajelijoita. Nykyisin on kai muodissa lähimatkailu, joko omassa kaupungissa tai lähitienoilla. Halvempaa se ei ole kuin etelään meno, eikä sen turvallisempaa. Tälläkin reissulla näimme ojaan ajettuna kolme autoa. Peuroja näimme tien yli menevän kaksi.
Hämeenlinnassa pysähdyimme Aulangolle ja kapusimme vanhaan torniin näköaloja katsomaan. Hämeenlinna on kaunis kaupunki. Pari tuntia viivähdimme kaupungissa ja jatkoimme matkaa Tampereelle. Tampere on nyt tällä hetkellä kovin sekava liikenteeltään, kun raitiotietä rakennetaan. Sen tarpeellisuutta en oikein ymmärrä, mutta se ei ole minun asiani. Tampereelle tuntui olevan muutenkin rakentamisbuumi. Taloja oli rakenteilla joka puolella.
Kotiin ei olisi ollut kuin puolentoista tunnin matka, mutta halusimme vähän luxusta elämään ja yövyimme Tornihotellissa. Luxusta hotelliasumisessa ei ole kuin hinta. Kaikki on kallistunut aika lailla. Huone oli kyllä ihan mukava. Koska tilausta ei ollut tehty aikanaan, niin jouduimme yöpymään kakkoskerroksessa. Näköalana toisen talon vesiränni ja pala taivasta.
Bensa kallistuu taas jonkun verran ja ehkä rajoittavat ajeluretket mökkimatkoihin. Tai sitten ei, vielä voi halu nähdä enemmän kuin tutut tiet, voittaa nuukuuden.
