Kirjoitukset avainsanalla Loma

Autoilun viehätys on siinä, että kauniit maisemat soljuvat silmien edessä, antavat puheenaiheita ja vievät stressin.  Minä en itse aja pitkiä matkoja ja onneksi olen saanut kumppanin, joka ei jännitä ajamista.  Tällä kertaa lähdimme Vaasasta laivalla Uumajaan.  Tarkoituksena meillä oli ajaa läpi Ruotsin Sinistä tietä Mo i Ranaan. Pohjoisesta Ruotsista ei löytynyt oikein mitään kirjaa etukäteistietoihin.  Googlettamalla paikkakuntia ja tietokoneelta kuvia katselemalla saimme kalpean esitiedon, mihin olimme matkalla.

 

Vanhan karttakirjan sivuja selailemalla pysyimme ns. kartalla.  Ensimmäisen yön vietimme pienessä hotellissa Lyckselessä.   Seuraavana aamuna oli edessä 350 km ajo Mo i Ranaan.  Sininen tie oli ihan hyväkuntoinen, mutta palveluita ei ollut paljoakaan.  Onneksi oli varattuna omia eväitä ja vettä, muuten ei olisi onnistunut.  Kauniita maisemia oli yllin kyllin.  Pysähtelimme tämän tästä valokuvaamaan.  Pilvinen päivä sai näkymän vaikuttamaan vähän synkältä, mutta onneksi ei satanut.

Kyllä suomalaiset osaavat paremmin palvelun tarjonnan.  Kahviloita ja bensa-asemia on Suomessa joka paikassa.  Tällä reissulla oli pakko laskeskella bensan riittävyyttä ja ottaa ajonestettä ennen kuin pääsee loppumaan.  Pankkikortilla pärjää ihan hyvin.  Käteisellä oli vähän hankalakin maksaa, niitäkin asemia oli mihin käteinen kelpasi.  Olin vaihtanut rahaa jonkun verran ja ne oli käytettävä, koska pankki ei niitä Suomessa takaisin vaihda.

 

Mo i Ranassa yövyimme Scandic hotellissa ja illalla ehdimme kiertää vähän kaupungin kaduilla.  Ainoa varsinainen nähtävyys piti käydä katsomassa satamassa.  Vedessä seisova miespatsas oli jotenkin vaikuttava vettä ja tuntureita vasten. 

Aamulla lähdimme ajamaan pohjoiseen päin.  Meillä lomailu koostuu usein eteenpäin menemisestä ja katsomme ohi kulkiessa mitä sattuu silmiin osumaan.  Napapiiri ylitettiin ja matkamuistojakin ostettiin. 

Norjan tiellä oli paljon tietöitä ja ajaminen oli tukkoista.  Käännyimme taas Ruotsiin päin ja lähdimme ajamaan kohti Luulajaa. Hopeatie oli tämän ajoväylän nimi.  Kauniit maisemat jatkuivat silmän kantamattomiin.  Ei tälläkään tiellä ollut montaakaan ostopaikkaa tai vessaa.  Pakko oli välillä poiketa metsään jos tarve yllätti.  Ruotsalaiset eivät ole tässä asiassa oikein markkinahenkisiä.

Luulajassa vietimme yön hienossa vanhassa hotellissa.  Palvelu oli hyvää ja aamiainen oli runsas.  Ainoat miinukset kaikissa hotelleissa oli huoneiden kuumuus.  Olemme tottuneet viileään nukkumiseen ja ilman ilmastointia ei edes ikkunan auki pitäminen viilentänyt oloa.  Lämpimät yöt eivät antaneet viileyttä.

 

Aamiaisen jälkeen lähdimme taas tien päälle.  Suuntana oli koti.  Ajomatkaa viimeisenä päivänä tuli 700 km.  En ikimaailmassa pystyisi itse ajamaan näin hurjia matkoja.  Vieressä istun mielelläni, kun vaan joku kuljettaa

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Ikääntyminen, uudet mielenkiinnon kohteet, harrastukset ja kulttuuri kiinnostavat minua.  Kirjoitan niistä omalla tavallani.