Kirjoitukset avainsanalla sukututkimus

Olen sukuani pikkuhiljaa pistänyt ylös.  Silloin tällöin olen innostunut tutkimaan lisää.  Tänä keväänä otin oikein yhteyttä seurakuntaan, josta isäni on syntyisin.  Rahaa pyysivät 50 €, kun ottivat selville sukuani parin henkilön verran.  Ei se kovin paljon ole, seurakunnat tarvitsevat lisärahaa.  Ei silti kovin moneen viisikymppiseen ole varaa, joten on itse yritettävä montaa kanavaa käyttäen tutkittava esivanhempia. 

 

Geni -sivuilla alkoi paikkakuntaprojekti, joiden avulla on mahdollista selvittää haluttujen paikkakuntien ihmisiä.  Facebookista se tietenkin on alkanut.  Reijo Savola koordinoi sukututkijoita liittymään paikkakuntaprojekteihin.  Se alkoi tuntua niin mielenkiintoiselta, olen käynyt sivuilla päivittäin.  Projekteihin voi osallistua tai seurata vain tapahtumia.  Odotan mielenkiinnolla miten kehittyy karttaprojekti esimerkiksi äitini syntymäseudulla Muolaassa.  Luultavasti en ole sinne ikinä menossa, mutta olisi mielenkiintoista nähdä missä kohtaa on sijainnut kotitalo.  Kartat tulevat olemaan niinkin yksityiskohtaisia. 

Geni hakee automaattisesti ihmisiä, jotka liittyvät tai voisivat liittyä minuun.  Olen yhtäkkiä saanut 10000 verisukulaista.  Sukuuni ei ole eksynyt kuuluisia tai merkittäviä henkilöitä.  Eikä voi sanoa ihmisen olevan varsinaisesti sukua jos välillä on 15 ihmistä ja heistä osa avioliiton kautta.  Tavallisten ihmisten sukua ei oikein voi tutkia edemmäs kuin 1600-luvulle.  Ei ole ollut mitään kunnollista kirjanpitoa. 

 

Sukututkimukseen saa menemään aikaa vähän tai paljon. Netin kautta voi jäljittää paljon sukua.  Apuna tutkintaan voi käyttää ihmisiä, jotka tutkivat ammatikseen tai harrastuksekseen.  Suvussa on aina muita, jotka ovat kiinnostuneet sukututkimuksesta.    Aikaa minulla nyt on käytettäväksi harrastuksiin vaikka kellon ympäri, jos haluan. 

 

Olen melko varma sukuni lähtöpaikasta, se sijaitsee jossain idässä.  Geenitutkimuksella siihen saisi selvitystä.  En ole siihen vielä alkanut.  Kenties siihenkin vielä ryhdyn jos oikein sukututkimushuuma iskee päälle.

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Sukututkimus on ollut suosiossa pitkään.  Välillä ihmetyttää, minkä takia se sitä on.  Useimmiten sukulaisista ei löydy pientäkään juurta julkisuuden henkilöihin tai valtaapitäviin.  Mielenkiintoista se silti on.  Sitä voi harjoittaa nykyisin netin kautta aika pitkälle.  Historiakirjat (Hiski) on yksi vaihtoehto.  www.myhermitage.com sivulta saa ehdotuksia henkilöistä, jotka voisivat sopia omaan sukuun. Siinä saa ilmaiseksi kerätä 250 nimeä.  Jos haluaa kerätä enemmän pitää pulittaa n. sata euroa vuodessa.  Minulla alkoi olla se alin määrä kerättynä ja kokeilen vuoden saanko kerättyä lisää.

 

Keräsin ensin tietoa paperille, mutta se alkoi tulla liian hankalaksi.  En löytänyt enää tietoja, jotka olin laittanut ylös.  Tietokoneella kaikki on paljon selvempää.  Sukututkimukseen löytyy kurssejakin, mutta haluan itsekseni tuhista tietokoneella.

 

Omaa sukuani on kerätty osana toista sukua ja sieltä löysinkin monta sukupolvea.   Vanhemmistani äidin puolelta olen päässyt selville 1700-luvulle saakka.  Isäni suku on parin sukupolven jälkeen topannut täysin.  Pitäisi varmaan ottaa yhteys kyseiseen seurakuntaan.  Ennen vanhaan saatettiin lapsi laittaa talon nimellä kastettavaksi, eikä oman isän tai äidin nimellä.  Se tekee sukututkimuksen hankalaksi.

 

Haluaisin nimenomaan tietää sukua minusta menneisyyteen.  En niinkään sivulle päin.  Niistä tulee kuitenkin enemmän tietoa kuin menneisyydestä.  Mukavinta olisi tietää jotain enemmän kuin nimi ja kuoleman aika.  Mitä edesmenneet ovat tehneet työkseen eläissään ja minkälaisista maisemista he ovat kotoisin. 

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Ikääntyminen, uudet mielenkiinnon kohteet, harrastukset ja kulttuuri kiinnostavat minua.  Kirjoitan niistä omalla tavallani.