Kaupallinen yhteistyö

Muistot ovat tärkeitä.  Ne ovat omiani.  Niitä ei voi minulta ottaa pois.  Muistot ovat kaikilla erilaisia, jopa samasta tapahtumasta.  Nykyisin on ehkä helpompaa muistaa, kun valokuvataan niin paljon.  Lapsuuden kodista sisaruksetkin muistavat eri asioita.  Minulle olivat tärkeitä hämyinen vintti, kirjahylly ja tarinat.  Kirjoja tosin ei silloin ollut kovin paljon, mutta minä luin ne vähätkin tai ainakin katselin.  Lukemaan opin jo ennen koulua.  Luin Vaasan Jaakkoo, tietosanakirjaa, raamattua ja sarjakuvalehtiä, joita silloin tällöin ilmestyi kotiin.  Mummolta sain ensimmäisen oman kirjan.  Sen nimi oli Satupoika Piu Pau.  Siihen kirjailin omistuskirjoituksen tikkukirjaimilla. 

 

Vanhemmat tietenkin olivat lapsille tärkeimpiä.  Meillä asui vielä mummo, joka kuului läheisesti perheeseen.  Hän paimensi meitä vanhempien ollessa töissä, ruokki ja kasvatti.  Uskonto oli hänelle tärkeää.  Hän vaati, että kävimme pyhäkoulua ja kävimme kirkossa silloin tällöin hänen kanssaan.  Minä kävin siellä enemmänkin Fazerin sekalaisten voimin.  Mummolle tuli kotiin Perjantai- lehti.  Luin lehteä salaa 10- 12 vuotiaana, vaatekaapissa.  En mummoa silloin ajatellut, miksi hän lehteä tilasi, mutta myöhemmin kyllä.  Hän oli ollut leskenä vuosikymmeniä ja kaipasi ehkä läheisyyttä.

Muistelu on mukavaa.  Muistoja voi jakaa tuttavien, sukulaisten ja puolison kanssa.  Silloin huomaa miten samanlaista tai erilaista on kenenkin lapsuus. 

Vanhoissa valokuvissa ollaan vakavia ja usein ne on otettu maisemakankaan edessä.  Niitä katsellessa miettii mitä hän on ajatellut kuvanottohetkellä.

Nykyisin näppäillään paljon valokuvia puhelimilla ja ne jäävät tietokoneen uumeniin tai ne katoavat puhelimen vaihdossa.

Minulle muistot voivat olla tarinoiden lähde tai onnenkukkaro, josta joskus poimin mukavia asioita. 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Ikääntyminen, uudet mielenkiinnon kohteet, harrastukset ja kulttuuri kiinnostavat minua.  Kirjoitan niistä omalla tavallani.  

Hae blogista

Sisältö jatkuu mainoksen alla