Kirjoitukset avainsanalla puheenaiheet

Miten on mennyt tämä korona-aika? Kiitos kysymästä, ihan hyvin, ei ole vielä iskenyt.  Nyt pitäisi olla kiinnostunut läheisten voinnista, mutta ei voi olla lähellä.  Kysyä voi itseltäänkin, mikä on tärkeintä omalla kohdallaan.  Terveys tulee ensimmäisenä mieleen.  Ei voi huolehtia muista jos ei huolehdi omasta terveydestään.   Läheisiin voi pitää yhteyttä monin tavoin nykyään.  Puhelimella, sähköpostilla ja miksei kortillakin.  Mikään yhteydenpito ei ole vanhanaikaista.   Naapurillekin voi huudella kuulumiset aidan yli.

 

Tämän päivän lehdessä oli juttu henkilöstä, joka alkoi kirjoittelemaan kirjeitä vanhainkoteihin.  Nythän ovat vierailut kielletty ja siellä on monta yksinäistä, jotka kaipaavat jotain mukavaa ajankulua.  Sen ei tarvitse olla mitään erikoista tai ihmeellistä.

https://www.satakunnankansa.fi/a/89e99935-ceff-41eb-967d-482d6b2e2611?c=...

 

 Minulle nämä rajoitukset eivät ole tehneet sitä eikä tätä.  Olen voinut käydä ulkoilemassa, kaupassa ja vielä muutaman päivän olen töissäkin.  Ainoastaan harmittaa kun pääse kirjastoon tai uimaan.  Kestän sen kyllä kuin nainen.  Lainakirjoista on lukematta enää 1½ kirjaa.  Täytyisi ehkä ruveta lukemaan kirjoja omista varastoista, joita sinne on kertynyt ehkä tuhansia opuksia.  Se on toisaalta kumma juttu, kun hakee kirjoja kirjastosta, vaikka omassa kirjahyllyssä olisi luettavaa yllin kyllin.  Nämä ovat jo aittakirjastoon vietyjä kirjoja.  Niin kuin tarjonnasta näkyy, tietosanakirjoja ja kirjasarjoja joita löytyi joka kodista vielä muutama vuosikymmen sitten.  Meille ne vain jämähtivät.  En halua heittää kirjoja pois.

Suomessa on mielestäni hienosti hoidettu, tähän asti ainakin, taudin leviämisen estäminen.  Täällä Satakunnassa korona ei ole levinnyt holtittomasti.  Satasairaala valmistautuu koko ajan tulevaan ja kiireettömät leikkaukset on siirretty hamaan tulevaisuuteen.  Tietysti se on jokaiselle leikkausjonossa olevalle harmin paikka, kun leikkaus perutaan.  Parempi kuitenkin sinnitellä vaivojen kanssa vielä muutama kuukausi, kuin altistaa itsensä tälle taudille, josta ei kaikkea tiedetä.

www.satasairaala.fi

Kommentit (1)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Nyt alkaa olla puoliväli siitä aiheesta, mistä aloitin tämän blogin. 

Vähitellen sitä alkaa orientoitua vapaalle jäämiseen.  Ei nyt ihan päiviä laske, mutta ajatukset alkavat olla ensi kesässä.  Vapaaherrana tai vapaahenkilönä, miten se nyt modernisti sanotaan.  Terveystarkastuksessa käytyäni pitäisi vielä hiukan tsempata, päästäkseni todella hyvässä kunnossa eläkkeelle.  Työssäkävijät ovat hyvässä asemassa siinä, että pääsevät ilmaiseksi työterveyteen ja saamme käydä kokeissa työnantajan piikkiin.  Ei aina, mutta muutaman kerran työuran aikana.

 

Olen hiukan päässäni miettinyt mitä vapaalle päästyäni koitan saada tehtyä.  Kaikkea ei kannata suunnitella valmiiksi.  Laitan tähän nyt muutaman suunnitelman joiden tekemisestä unelmoin:

·         Kirjan tekeminen valmiiksi  (siitä tehtynä pieni osa)

·         Liikkuminen päivittäin

·         Vähän enemmän matkustusta, riippuen rahatilanteesta

Näissäkin on jo tekemistä, tilanteet voivat muuttua tässä iässä hetkessä.  Niitä tekemisiä missä joutuu ottamaan muut huomioon, on vielä vaikeampi suunnitella valmiiksi.  Positiivisesti uskon elämää riittävän vielä pitkään. 

 

Kaikkea olen tehnyt työssäolonkin aikana, en ole elänyt mitään sitku -  elämää. Olen kirjoittanut, liikkunut ja matkustanut.  Siis tehnyt aivan samaa mitä eläkkeellä ollessani haluaisin tehdä.  Aikaa vain olisi enemmän harrastuksiin.  Välillä elämä vain tuntuu niin hauraalta.  Se voi rikkoutua yhdessä hetkessä, kuin saippuakupla.  Sen takia onkin hyvä, että eläkkeellä oleminen on jatkumo töissä olon elämästä.

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Mikä on elämän tarkoitus? Sitä ovat pohtineet viisaat filosofit ja moni muu.  Sitä voi pohtia tällainen tavallinen mammakin jos tahtoo.  Kun on omassa elämässään enemmän ehtoopuolella, kuin aamupuolella, saattaa mielessä pyöriä minkä takia on täällä tai onko minulla ollut mitään tarkoitusta.  Minulla on maallinen ajatusmaailma, enkä usko seuraavaan elämään tai taivasiloon.

Onko elämän tarkoitus:

·         tavoitella rikkautta ja hyvinvointia itselle

·         tavoitella rikkautta ja hyvinvointia toisille

·         tehdä työtä nurkumatta

·         olla nöyrä ylempiään kohtaan

·         pitää oma tahtonsa joka asiassa

·         jatkaa elämää jälkeläisten kautta

·          yrittää olla ihminen toiselle

·         rakastaa ja olla rakastettu

Tarkoituksia on varmaan niin paljon kuin on ihmisiä.  Kaikilla on omat halunsa ja tarkoituksensa.  Niiden yhteen sovittaminen on vaikeaa. 

Olen miettinyt ja pohtinut tätä monta kertaa ja tulin siihen tulokseen, ettei elämän tarkoitusta kannata miettiä suurena kokonaisuutena.  Elämä on elettävä pieninä palasina ja haettava tarkoitus jos ei nyt jokaiselle teolle tai askeleelle niin muutamana kautena.  Lapsena tarkoitukset olivat lähellä ja pieniä.  Aikuisuudessa on ollut enemmän tarkoitusta ja vastuita.  Ajattelemalla omien tekemisien tarkoitusperiä pitempään, välttyy joskus virheiltä. 

Olen tehnyt töitä elämäni ajan, maksanut veroni ja kasvattanut lapseni uudeksi veronmaksajaksi.  Olen siis omalta osaltani tehnyt yhteiskunnassa sen minkä olen pystynyt.  

Aina voi tehdä jotain paremmin jos on voimavaroja.  Elämä on pelattava niillä korteilla mitkä on saanut.

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Olen aina kuulunut vähemmän ansaitsevien joukkoon, joten eläkkeenikin on pienimpiä.  Nettoeläkkeeni tulee olemaan 1000€ - 1200€ välillä, riippuen veroprosentista. Se ei ole paljon, kun on tehnyt töitä koko elämänsä ajan.  Silläkin tulee toimeen, kun ei ole koskaan rikkauksia ollut ja on tottunut vähällä elämiseen.  Kauhistuttaa välillä johtajien ja muiden rikkaiden saamat eläkkeet ja niiden syynä olleet palkat.  Ovatko he tosiaan niin paljon arvokkaampia, kuin työväki.  Nyt on ollut palstoilla Posti ja sen johtajan ansaitsema tulo.  Vastuu heillä on tietysti paljon isompi kuin työläisellä. 

 

Yrityksillä tuntuu olevan tällä hetkellä ainoa mistä voidaan säästää, työläisten palkat.  Työläinenkin on palkkansa ansainnut ja kantaa vastuun ei vain omasta työstään vaan perheestään, asunnostaan ja omalta osaltaan yhteiskunnastakin.  Jos palkkoja madalletaan, kaikki muukin kärsii hänen elämässään.  Köyhissä perheissä eläviä lapsia alkaa olla liikaa Suomessa.  Köyhyys periytyy usein.

 

Suomi on kallis maa.  Omalla työllä pitäisi voida kustantaa kaikki eläminen.  Ei voi olla oikein, että pitää tehdä kahta työtä elääkseen tai hakea sosiaalihuollosta avustuksia.  Ollaanko menossa matalapalkkakulttuuriin tai orjatyöhön.  Matalista palkoista seuraa pienet eläkkeet, vielä pienemmät mitä on tällä hetkellä.

 

Mitään ei saa ilmaiseksi, mutta palkkojen alentaminen on yleensä ollut jos ei nyt rikollista, niin väärin.  Tukien määrää ei ainakaan tällä keinolla saada vähennettyä.  Pienipalkkaiseen työhön ei ole tunkua.  Siihen mennään jos ei muuta ole, eikä viihdytä kovin kauan. 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Ikääntyminen, uudet mielenkiinnon kohteet, harrastukset ja kulttuuri kiinnostavat minua.  Kirjoitan niistä omalla tavallani.