Olen aikaisemminkin kirjoittanut maanjäristyksestä, mutta halusin kirjoittaa siitä uudelleen, sillä sydämeni on raskas, puran ajatukseni tähän.
Ensi kerralla sitten kevyempää, miten katselen Suomeani monien Italiavuosien jälkeen.

Sunnuntai 30.10.2016 
 Heräsin aamulla poikani asunnossa, makeasti levänneenä. Sainhan nukkua tunnin enemmän, koska kelloa siirrettiin tänä yönä tunti taaksepäin. Lisäksi vielä sunnuntai. Oh yeah!
Puhelimeeni tulee ketjuna viestejä, joten otan sen käteeni ja vilkaisen näyttöä hajamielisesti siirtäen  samalla sotkuisia hiuksiani pois silmien edestä, jotta näkisinkin jotain.
Hätkähdän! 
Italian Umbriassa on jälleen järissyt. Ja kovasti.

 Järistyksen keskipiste on Norciassa, minulle ja Sörtsölle  tutussa ja rakkaassa kaupungissa. Norcia sijaitsee lähellä kotikaupunkiamme Spoletoa, ja  siellä on myös  Sörtsöllä kesäasunto. Niin monet  kerrat olemme nauttineet Norcian vanhankaupungin kauneudesta, pikkukauppojen paikallisista makkaroista ja tryffeleistä, ja katselleet turisteja, piazzan kahviloissa istuskellen.
 Maanjäristys tuhosi kaupungin keskiaikaisen kauneuden ja vei mennessään katolisille niin tärkeän kohtauspaikan, hengellisen kodin eli kirkon. Ihmeellistä, että ihmishengiltä säästyttiin, joka on suuri ilonaihe, mutta liian monet ovat menettäneet asuntonsa, koska järistys on aiheuttanut repeämiä seinissä, joten niissä ei ole enää turvallista asua. Useat kodittomat siirretään hotelleihin asumaan. Voi vanhusraukkoja.
Norcian maanpinta on laskeutunut 70-senttimetriä! Järistysalue on 600  neliökilometriä!

 Umbrian  suomalaiset lähettelevät viestejä yhteiseen Whatsapp-ryhmäämme kysellen onko kaikilla asiat hyvin. Yhdellä on tullut kattoon pieni repeämä, mutta kenellekään ei ole onneksi sattunut ruumiillista vahinkoa. 
Tällä kertaa olin onnekas, sillä olin Tampereella enkä kodissani Spoletossa, mutta nyt tiedän miltä tuntuu olla kaukana ja huolissaan rakkaistaan. Paikanpäällä sitä jotenkin luottaa siihen, että mitään vakavaa ei voi tapahtua itsellesi, vaikka seinät  heiluvatkin ympärilläsi.  Usko elämään on pelkoa voimakkaampi.

Uudemmat talot ovat rakennettu niin, että seinät antavat periksi maanjäristyksen sattuessa liikkuen järistyksen mukana,niinkuin seinät olisivat kumia. Näin talo pysyy pystyssä, vaikka tunnetkin olosi  epävarmaksi tavaroiden pudotessa hyllyiltä ja lattian liikkuessa jalkojesi alla. Sensijaan vanhojenkaupunkien asunnot voivat tuhoutua hetkessä,koska keskiaikaiset kiviseinät eivät myötäile järistyksen liikkeissä.

Yleensä maanjäristykset kestävät vain muutaman sekunnin, joten et  ehdi edes kummemmin reagoimaan tilanteeseen. Nopeasti vain kantavan seinän viereen seisomaan,joka on asunnon turvallisin paikka. Seisot paikallasi hiljaa ja lasket mielessäsi sekunteja:Yksi, kaksi,kolme,neljä..
Jokainen sekuntti rasittaa talon perustuksia enemmän, jokainen ylimääräinen sekuntti voi olla se kohtalokas, mitä talo ei enää kestäkään. 
Viimeiset Keski-Italian järistykset ovat olleet epätavallisen pitkiä. Kyse on ollut jopa minuuteista. Elokuun järistyksessä olin ystäväni kanssa Adrianmeren rannikolla lomalla. Heräsimme sängyn tärinään ja hyppäsimme seinänviereen. Järistys oli niin pitkä, että ehdimme moneen kertaan jo hokemaan toisillemme pelokkaalla äänellä:”Koska tämä loppuu!” Siinä tilanteessa haluaisit vaistomaisesti juosta ulos,mutta se olisi hengenvaarallista,sillä raput vaurioituvat talosta ensimmäiseksi. 
Maanjäristys voi tapahtua sekä pysty,että vaakasuorana liikkeenä ja joskus ennen järistystä kuuluu kova pamaus.   Eläimet vaistoavat järistyksen tulon ja ovat rauhattomia. Laumaeläimet muodostavat yhteisön  nojaten toinen toisiinsa. Esim.lehmät tekevät kiinteän rivin. Myös luonto reagoi jo ennen maanjäristyksen alkamista; kosken tai joen pinta voi laskea puolenkin metrin verran.

Usein maanjäristykset tapahtuvat yön aikana.  Pelko ja hätä ovat yön pimeydessä voimakkaampia, varsinkin kun maanjäristyksen jälkeen eivät toimi sähkö eikä puhelimet. Ensimmäisen maanjäristykseni Italiassa olenkin kokenut yöllä v. 1997. Heräsin siihen,että sänky hyppi ensin ylös ja alas ja sitten heilui sivuttain. Assisissa sortui kirkon katto, sementtipilven laskeutumista näytettiin televisiossa joka puolella maailmaa.
Varsinainen pelko puhkeaa vasta järistyksen jälkeen,kun sinulla on aikaa käsittää, mitä on tapahtunut. Ihmiset juoksevat kadulle peitot kainalossa,sillä olo on turvallisempi tiellä ja muiden joukossa tai autossa kuin neljän seinän sisällä. Maanjäristyksestä on myös aina seurauksena seuraavien päivien ja viikkojen aikana jälkijäristyksiä, jotka ovat yleensä pienempiä mutta joskus jopa voimakkaampia kuin itse järistys.

Umbriassa on ollut viime kuukausina useita järistyksiä lyhyellä aikavälillä,ja tiedän tarkalleen miltä Umbrian ystävistäni tänään tuntuu. Yhden järistyksen unohtaa ja palaa nopeasti arkeen,mutta jatkuvat järistykset vievät mielenrauhan. Epätietoisuus siitä,että pitääkö maa jalkojen alla,on sellaista pelkoa jota ei voi ymmärtää, jos sitä ei ole itse kokenut.

Ps. Kuva Spoletosta.
 

Kommentit (2)

Vierailija

Turkissa 70-luvun lopulla oli Izmirissä kolmena perjantaina peräkkäin maanjäristys. Ensimmäisenä olin yksin kotona

pienen poikani kanssa. Meillä oli koira, joka asusti parvekkeella (asuimme ylimmässä kerroksessä, joten parveketta oli ympäri koko talon). Ennen järistystä koiramme alkoi ulvoa ja raapia keittiön ovea, kun pääsin ovelle katsomaan mikä on hätänä alkoi järistys. Eli eläimet jotenkin tuntevat alkavan järistyksen ennen ihmisiä.  Meille ei käynyt kuinkaan, mutta tunne oli sanoinkuvaamaton, kun ympärillä alkoi järistä ja tavarat liikkua. Sitä tuntee itsensä kyllä pieneksi luonnon voimien armoilla.

Leila
Liittynyt7.10.2015

Totta. On vaikea selittää se tunne kun olet maanjäristyksen armoilla, se pitää itse kokea.

Leila

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Leila Kiiskinen on paljasjalkainen tamperelainen, joka vietti lapsuutensa runoja ja tarinoita kirjoitellen ja makaroonivelliä syöden. Kohtalo vihjaili jo silloin tulevasta muutosta Italiaan. Blogissaan Leila kertoo "reaalifantasiahuumorilla" elämästään Isä Matteon pikkukaupungissa Spoletossa.

Hae blogista

Kategoriat