Nyt kun olen villi ja vapaa, tai ainakin vapaa, niin olen käynyt kurkkimassa chattilinjoilla, mitä siellä tapahtuu.

Kukaanhan  ei tunnusta chattailevansa, niin kuin se olisi hävettävää, jos yli viisikymppinen ei löydä kumppania oikeasta elämästä. Siis mistä?  Lääkärin vastaanotollako pitäisi kysyä mukavan näköiseltä tuntemattomalta mieheltä, että "mitäs vaivaa sulla on", vai Prisman maitohyllyjen edessä suositella komealle sivulliselle mielijugurttia. Tai voisihan sitä tietysti uimarannalla, aurinkoisena kesäpäivänä, huikata vieressä makaavalle urokselle: "Onpa sulla makeet uikkarit!"

Kun discoilut jäävät vähiin tässä iässä, niin on helppo aukaista kone, ja nauttia irtokarkkivalikoimasta. Chat on kuin karkkihylly, sieltä löytyy joka makuun. Ja paljon niitä tuttuja, jotka eivät ole koskaan chattailleet. Että sellaista.

Suomessa suosittu näkyy olevan Tinder, Italiassa Badoo, missä on kyllä myöskin suomalaisia.

Ajattelin antaa miehille muutaman vinkin, näin naisen näkökulmasta, miten käyttäytyä chatissa, jotta pääsisit kaffeetreffeille valitsemasi unelmanaisen kanssa.

Kynä ja paperia esille.

1. Profiilikuva:

Tausta! 

Jos selkäsi takana on pyykkiteline alkkareineen, sekainen keittiö tai pikkutavaroita pursuava kirjahylly, nainen ei edes katso kasvojasi.  Hän tuijottaa taustaa. Me naiset näemme myös kirjahyllyssä olevan oudon esineen, vaikka kuvassa näyttäisikin pieneltä mustalta pisteeltä. Nainen ei jätä suurentamatta kuvaa, hän tarkkailee pölytkin pöydän päältä. Tuskin pääset treffeille asti, vaikka hymysi olisi kuinka valloittava, jos kirjahyllyssäsi kököttää posliiniset "Seitsemän kääpiötä".  Pahin tapaus mitä minä olen nähnyt: Mies istuu sohvalla, ja seinässä hänen takanaan on homeläikkiä. Hoida homeongelmat, ja chattaillaan sitten uudestaan. Tai sitten ei.

Rentoutta!

Italialaiset ovat tässä mukiinmeneviä. Seisovat rennosti eleganteissa vaatteissa, upean hotellin uima-altaan reunalla, romanttisessa öisessä valaistuksessa. Tai vaeltamassa vuoristossa,  kävelyllä merenrannalla koiran kanssa. Antaa vaikutelman spontaaneista positiivisista tilannekuvista. Saa jopa haaveilemaan yhteisestä lomasta symppiksen kanssa.

 Uima-allas ja rantakuvatkin voivat olla hauskoja, jos pääasia kuvassa on nauravat silmät tai iloinen hymy. Sen sijaan mahtavimmatkin rintalihakset ja rintakarvat kuvan etualalla, saavat naisen sulkemaan koneen. Esitellään niitä sitten makuuhuoneen puolella, jos sinne asti päästään. Chatissa kuvista tulee  vaikutelma  "unohdinaivotkotiin".

Olen nähnyt profiilikuvan, missä mies oli laittanut tuolin keskelle lattiaa, ja istui siinä totisena kameraa tuijottaen, kädet polvien päällä ristissä. Todella iloisen tuntuinen kaveri.

2. Esittely:

Suomalaisilla ei ole useinkaan muuta kuin nimi ja ikä,  kun taas italialaiset laittavat lempilauseita, luonteen kuvauksia, tai kertovat mitä chatissa etsivät.

On mahdotonta ymmärtää, kenen kanssa kiinnostaisi chattailla, kun valinnat ovat Kalle 56, Jouko 52, Yrjò 91. Persoonallisuutta kehiin! Tässä on teidän tilaisuutenne tulla huomatuksi porukasta! Edes yhden lauseen esittely itsestä, tai lause, joka saa nauramaan. Usein huumori on se, joka lämmittää naisen sydämen ja herättää kiinnostuksen. 

Ensimmäinen viesti on ratkaiseva. Useimmiten miehet aloittavat "Ciao" tai "Hei", maasta riippuen. Voi että se on tylsää luettavaa! Jos kadulla joku tulisi minua vastaan ja sanoisi vain "Moi!", mulkaisisin häntä, että "mitätoipimeehaluaamusta", samantapainen tunne tulee chatissa, vain lieveilmiönä. Jos lisäät tervehdykseen esim. "Onko ollut kiva päivä?" niin lause erottuu muista töksöistä ja saa hymyilemään. Paitsi jos nainen on saanut potkut töistä juuri sinä päivänä. The End. Se oli sitten kohtaloa. 

Älä tee esittelystä kuitenkaan CV:tä  tai vuosisadan rakkauskirjettä. 

Minä sain toissapäivänä  tällaisen ekan "tervehdysviestin" : "Olen rakastunut sinuun ja toivon sydämestäni, että sinäkin rakastat minua ....."

En ole aikoihin nauranut niin, kun kirjettä lukiessa! Oli pakko juosta vessaan, ettei tullut pissat housuun.

Mukavaa viikonloppua!  Chattaillaan! Ei oteta elämää niin vakavasti, vai mitä?

 

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Leila Kiiskinen on paljasjalkainen tamperelainen, joka vietti lapsuutensa runoja ja tarinoita kirjoitellen ja makaroonivelliä syöden. Kohtalo vihjaili jo silloin tulevasta muutosta Italiaan. Blogissaan Leila kertoo "reaalifantasiahuumorilla" elämästään Isä Matteon pikkukaupungissa Spoletossa.

Kategoriat