Netissä  leviävät kuin sienet sateella ulkosuomalaisten bloggareiden postaukset eri puolilta maailmaa aiheesta "Parasta ulkosuomalaisuudessa". "London and beyond" : in bloggari Lena ehdotti, että jos tekisimme kerran tällaisen yhteispostauksen eri maista.

Olen mielelläni mukana haasteessa,  vaikka tämä tuntuukin aika kenkkuiselta aiheelta kahdesta syystä. On vaikea hahmottaa pitkän ulkomailla oleskelun jälkeen ne tärkeimmät ulkosuomalaisuuden parhaat puolet,  kun uuden asuinmaan tavat ja elämäntyyli ovat olleet arkipäivää viimeiset 30-vuotta. Lisäksi toivon, että lukijat ymmärtävät, että kyse ei ole minkäänlaisesta vertailusta Suomeen tai mihinkään muuhunkaan maahan, vaan yksinkertaisesti ajatuksiani siitä, mitä positiivista olen saanut elämäni aikana ulkosuomalaisena asuessani Italiassa. 

Jo Italiassa asuminen on laaja aihe ja siksi vaikea yleistäã. Elämä on niin erilaista riippuen siitä missäpäin Italiaa asut. Roomassa eletään suurkaupunkielämää, kun minä taas täällä pienessä Keski-Italian Spoletossa kerään oliivit omasta oliivitarhasta oliiviöljyä varten, ja jätän avaimen oveen kun lähden ruokaostoksille. Samoin vuoristoisessa pohjoisessa lasketellaan kunnon lumisessa talvessa, kun samaan aikaan Sisiliassa appelsiinit heiluvat kesäisessä tuulessa.

Olen viikon verran pureskellut kynsiäni miettiessäni mitä tästä aiheesta kirjoittaisi,  jotta postauksesta ei tulisi sekava hedelmäsoppa. Lopulta päätin, että meni suteen tai saveen, niin kirjoitan asioista spontaanisti, mitä mieleeni tulee.

Ulkosuomalainen.

Nimi kartoo jo kaiken; olen suomalainen mutta asun ulkona, ja usein olen myös ulkona Suomessa käydessäni.

Tässä tätä listaa mikä saa minut iloiseksi Italiassa ja mitä haluaisin myös oppia italialaisista.

1. Suomalaiset ovat tunnettuja sisustaan, italialaiset elämänilostaan. Olivat vaikeudet mitkä tahansa, niin italialainen ei jää surkuttelemaan omaa elämäntilannettaan vaan reagoi siihen toiminnalla, elämä on elämisen arvoista joka tilanteessa. Joku menettää jalkansa auto-onnettomuudessa, niin hänestä tulee vielä tanssija positiivisella asenteellaan. Päivisin valitetaan työttömyydestä ja politiikasta mutta illalla istutaan iltaa ystävien kesken syöden, nauttien, iloiten, unohtaen ongelmat ja surut. Elämä on iloinen asia kaikesta huolimatta.

2. Hyvä itsetunto, joka tekee italialaisista ystävällisiä ihmisiä. Kun on sinut itsensä kanssa,  niin on helppo hyväksyä omat vikansa,  olla terveellisen ylpeä omista vahvuuksistaan ja iloitakin erilaisuudesta. Milanossa on n.200 000 emigraattia, päiväkodissa paristakymmenestä lapsesta 18 voi olla ulkomaalaisia, mutta kaikki sulautuvat joukkoon. Kansainvälisyys saa näkemään elämää eri kanteilta: Ei ole olemassa ainoaa oikeaa täydellistä maata, käytäntöä tai ajattelutapaa, vaan jokaisessa maassa on hyvät ja huonot puolensa. Kun asut itsellesi kodiksi koetussa maassa, vaikka se ei olisi se synnyinmaasikaan, niin olet onnellinen. Joka paikassa voi olla onnellinen tai onneton, mutta kun olet onnellinen omassa kulttuurissasi, niin olet myös utelias ja halukas tutustumaan ja oppimaan uusia, erilaisia asioita muista kulttuureista.

3. Luonto ja ilmasto. Italiasta löytyy kaikkea; vuoristoista kukkuloihin, vuoristojokiin, järviin ja tietysti merenrantaa loputtomiin, koska Italia on melkeinpä saari, meren ympäröimä. Itse saan paljon positiivista energiaa ja iloa auringosta ja merestä. Auringonnousu merestä on taivaallinen näky ja kokemus. Suotuisasta ilmastosta  johtuen Italiassa kasvaa uskomattomat määrät koko vuoden erinäisiä vihanneksia ja hedelmiä.Myös kukkaloisto on loputonta, varsinkin keväällä. 

4. Kulttuuri. Miljoonat turistit tulevat Italiaan joka puolelta maailmaa ihailemaan Italian taideaarteita. Vaikka asun täällä, paljon on minultakin vielä näkemättä, mutta voin koska tahansa hypätä junaan, ja viettää päiväni Firenzessä tai Roomassa. Olen iloinen tästä mahdollisuudesta, koska rakastan taiteellisuutta kaikissa muodoissaan.

5.Kauneus. Italialaiset ovat synnäisiä taiteilijoita. Kauneus näkyy kaikessa, missä on italialaisen kädenjälki, oli sitten kyseessä kengät, vaatteet, keittiöt, keramikkalattiat tai autot. Olen esteetikko ja nautin kaiken kauniin katselemisesta, vaikka en Ferraria voi ostaakaan, mutta kauniit kengät kyllä. Tunnen italialaiset tuotteet ensisilmäyksellä, ja Italiassa eläminen on opettanutkin minulle paljon tyylitajusta.

6. Terveydenhuolto. Italian terveydenhuolto on tilastojen mukaan Euroopan ykkösenä, ja kakkosena maailmassa Singaporen jälkeen. Vahvuutena ovat ilmaiset sairaalat, lääkkeet ja laaja-alaiset tutkimukset ja ennaltaehkäisevät tutkimukset, sekä vahva ilmainen perhelääkäriorganisointi. Lisäksi lääkärit ovat kansainvälistä huippuluokkaa. Tästä palvelusta olen ollut erittäin kiitollinen Italialle,  sillä olen joutunut käyttämään todella paljon terveydenhuollon palveluja sekä kilpirauhasongelmien että allergian vuoksi. Italian tyttömyysprosentti on korkea, ja olen joutunut elämään pitkiäkin aikoja tyttömänä, siksi on ollut helpotus, että minulla on ollut mahdollisuus tutkituttaa ja hoitaa  itseäni ilmaiseksi.

7. Ruoka. Kun puhuu Italiasta, niin ei voi olla puhumatta ruoasta ja viinistä. Ruoanlaitto ja siihen oikean viinin valitseminen on Italiassa kulttuuria. Kun tulin parikymppisenä Italiaan, en osannut edes keittää vettä. Täällä olen oppinut arvostamaan, kokkaamaan ja syömään paikallisia tuotteita heinistä, villiparsoihin, tryffeleihin ja villisikaan. Ja osaan valita sen oikean viinipullonkin,  joka kruunaa maullaan ruoan. Minusta on tullut nautiskelija. Tärkeintä on kuitenkin se, että ruoka syödään seurassa. Joko kodin keittiössä perheen kesken ( yllätysvieraillekin aina paikka löytyy), tai ravintolan puutarhassa tähtitaivaan alla; mukaan mahtuvat lapset, mummot ja koiratkin. 

Se on se tunnelma, joka saa minut huokailemaan onnesta, ja muistamaan miksi viihdyn Italiassa kaikista arkipäivän huolista huolimatta.

Olen suomalainen, joka asuu toistaiseksi vieraassa maassa. Vuodet ovat hujahtaneet, mutta olen ikuisesti suomalainen, sitä ei aika voi muuttaa vaikka Italiassa viihdynkin.

 

 

Kommentit (3)

Jonna / Lempipaikkojani

On hauska lukea konkarin mietteitä ulkosuomalaisuuden parhaista puolista ja huomata, että niitä samoja jo kaltaiseni vasta-alkajatkin pitävät parhaina. Ja tuosta listasta erityisesti kohdat 1 ja 2 ovat tärkeitä ja sellaisia, että minäkin yritän ottaa opiksi. Hyvää itsetuntoa yritän lapsillenikin opettaa.

Leila
Liittynyt7.10.2015

Kiitos kommentista Jonna! Vuosien varrella sitä huomaakin, kuinka kauan vie ennenkuin pääsee todella sisälle vieraan maan elämään syvällisemmin, ja yllätyksiä tulee vieläkin eteen. Sitä ajattelee, että viikon rantaloman jälkeen voi jo kertoa kaikille, että millainen maa se Italia on. Pikkujuttuja, mutta mun viimeisin hämmästykseni oli, kun kymmenien Italia-vuosien jälkeen näin italialaisen tuttuni juovan piimää. Katsoin suu auki, että myydäänkö Italiassa piimää?!

Leila

Bella Italia

Itsekin yli 30 vuotta ulkomailla asuneena yhdyn täysin kirjoitukseesi. Kirjoitat niin hauskasti ja kokemuksella ja olen niin monesta asiasta samaa mieltä kanssasi, että tunnen sielujen sympatiaa. 

Tiedän, että on suuri ero, asuuko Pohjois-vai Etelä-Italiassa, suurkaupungissa vai maalla. 

Kun on pitkään asunut ulkomailla, sopeutuu asuinmaansa kulttuuriin ja tapoihin sen kummemmin enää  miettimättä ja vertailematta ja iloitsee maan  hyvistä puolista. Mulle oli uutta, että italialainen terveydenhoito on niin hyvää ja myös ilmaista. Se on suuri plussa vanhetessa.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Leila Kiiskinen on paljasjalkainen tamperelainen, joka vietti lapsuutensa runoja ja tarinoita kirjoitellen ja makaroonivelliä syöden. Kohtalo vihjaili jo silloin tulevasta muutosta Italiaan. Blogissaan Leila kertoo "reaalifantasiahuumorilla" elämästään Isä Matteon pikkukaupungissa Spoletossa.

Kategoriat