On pimeää. Mökin illassa ei ole ääni- eikä valosaasteita. On vain syksyisen lämmin pimeys.

Kun olimme mieheni kanssa nuoria seurustelevaisia, makasimme tuntitolkulla sängyssä ja kuuntelimme yöradiota. Ei millään raaskittu nukkua.

Nyt vuosikymmeniä myöhemmin olemme jälleen lähtöruudussa. Kun ei enää jaksa touhuta tai lukea, on ihana kellahtaa lämpimään sänkyyn, katsella ikkunasta pimeyttä ja kuunnella radiota. Aina välillä pihavalo syttyy mutta sammuu onneksi nopeasti. Olisikohan siellä liikkunut naapurin kissa tai peräti kettu. Kumpikaan ei jaksa tarkistaa.

Radiosta tulee Juicea, Hectoria, Uriah Heepiä… Arvasivatkohan ne radiossa, että juuri me kuuntelemme.

Jossain vaiheessa aamuyöstä herään siihen, että pieni transistoriradiomme rätisee. Käyn sulkemassa sen ja jatkan uniani.

Puhutaan arjen onnesta. Minulle sitä on yöllinen radionkuuntelu.

Samanlaisia onnentunteita koin hiljattain ystävättäreni upottavassa nojatuolissa. Litkin kahvia ja tilitin lähimenneisyyttäni. Ystävä komppasi, ymmärsi ja haastoi. Juuri kuten pitääkin. Sinä iltana emme tarjonneet toisillemme syksyn kiiltäväkuorisia omenoita vaan niitä kolhiintuneita ja vähän rupisiakin. Miten puhdistavaa ja uusia ajatuksia nostattavaa on tällainen keskustelu. Miten onnellista, että minulla on tällainen ystävä.

Pian nostamme mökillä patjan pystyyn ja puutarhakalusteet liiteriin. Alkaa levollinen kotiaika. Omasta kodista on syytä olla onnellinen.

Tässä lehdessä on juttu M. A. Nummisesta ja Pedro Hietasesta. Kaverukset ovat keikkailleet kimpassa vuosikymmeniä. Yhteisymmärrys on niin saumatonta, että aina ei tarvitse lätistä. He voivat istua pitkänkin keikkamatkan hiljaisuudessa. Tätäkin on ystävyys, sanatonta ymmärrystä.

Kuulaita päiviä!

Päätoimittaja, riitta.korhonen@sanoma.com

Teksti on 28.9. ilmestyneen ET-lehden 16/2016 pääkirjoitus.

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

"Elämässä on ihanaa sen yllätyksellisyys ja keskeneräisyys. Valmista ei tule tekemälläkään.

Raivon partaalle minut saa epäreiluus ja ulkokultaisuus. Suoraan ja rehellisesti, siinä on sanomisen voima!”

Riitta Korhonen

Teemat

Hae blogista