–  Äiti, ollaanko me Italiassa, kysyvät pikkutytöt äidiltään Helsingin Yrjönkadun uimahallin altaiden edessä. Niin hienolta vanha halli pienten, ehkä viisivuotiaitten tyttöjen silmin näyttää.

On sunnuntai-iltapäivä ja koko hallissa vain kymmenen uimaria, kahdeksan vesijuoksijaa ja kaksi uimaria. Yksi rata on kokonaan tyhjä. Sitten tulevat nämä söpöt pikkutytöt.

Tottelevaisesti tytöt sovittelevat kellukkeita käsivarsiinsa. Paikalle kiiruhtaa vartija. Ei, täällä ei saa uida kellukkeilla. Ja miksi ei, äiti ihmettelee. Vartija ei selittele. Täällä ei vaan saa. Säännöt kieltävät.

Äiti tottelee ja tarjoaa tytöille uimalautoja. Tytöt ottavat ne ja pulahtavat veteen. Taas paikalle ilmestyy vartija. Uimarit ovat väärässä altaassa. Pois pois, tämä rata on tarkoitettu vesijuoksijoille, uimarit ovat tuolla viimeisessä, vartija valistaa. Kiltisti äiti ja tytöt vaihtavat rataa.

Uimalaudalla uinti ei ota onnistuakseen ja tytöt vaihtavat  uimavöihin. Mutta auta armias! Tytöt suuntaavat uimavyöt päällä VÄÄRÄLLE radalle!

Taas riittää vartijalla asiaa. Ehei, tällä radalla ei saa uida uimavyö päällä. Se on tuolla toisessa päässä allasta.  Taas kolmikko nousee altaasta ja vaihtaa rataa. Äiti puistelee päätään.  

Ei, me emme todellakaan ole Italiassa. Siellä ei olisi pompotettu tyttöjä ja äiti radalta toiselle. Asiakkaan pomputtelu on ihan suomalainen erikoisuus.

Tämä on tietenkin yksittäinen tapaus ja Helsingin Yrjönkadun uimahalli on maailman hienoin halli jossa on rauhallinen, hieno tunnelma. Mutta silti, miksi aina silloin tällöin itse kukin kokee tai kuulee tällaisia tarinoita. Miksi me nykysuomalaiset, jotka emme ole enää vuosisataan olleet tsaarillisen kurin alla, olemme edelleen niin kiinni säännöissä ja määräyksissä.

Säännöt toki tuovat elämään turvaa ja ennalta-arvattavuutta mutta säännöillä myös teemme elämästämme tylsää. Joustavuudella pääsisi paljon pidemmälle.

Riitta Korhonen

Kommentit (0)

Seuraa 

"Elämässä on ihanaa sen yllätyksellisyys ja keskeneräisyys. Valmista ei tule tekemälläkään.

Raivon partaalle minut saa epäreiluus ja ulkokultaisuus. Suoraan ja rehellisesti, siinä on sanomisen voima!”

Riitta Korhonen

Teemat