Luottamuksella ymmärrämme yleensä ihmisten välille syntyvää keskinäisen luottamuksen tunnetta. Toinen henkilö osoittautuu kokemuksemme kautta sanansa pitäväksi ja luotettavaksi. Luottamuksen syntyminen ei yleensä ala hetkessä vaan se vaatii aikaa ja toistoja.

Helpoimmin luotettava taitaa olla ympäröivä luontomme, joka ei liity ihmiseen. Luotamme auringon nousevan, vuodenaikojen vaihtuvan ja kasvien versovan ja sadon kypsyvän tiettyyn totuttuun aikaan. Ilmastomuutoksesta huolimatta perusasiat toistuvat,

Entä luottaminen Jumalaan? Miten voimme saavuttaa sen? Raamattu kehottaa meitä luottamaan Jumalan lupauksiin, mikä ei ole helppoa ihmisen elämässä, jossa asiat eivät läheskään aina suju odotustemme tai pyyntöjemme mukaan. Luottamus vaatii tässäkin vahvistavia kokemuksia, toistoja ja pitkää opettelua.

Mihin sitten tarvitsemme luottamusta? Kokeaksemme olevamme turvassa elämän uhkatekijöistä, peloista ja kärsimyksistä huolimatta. Haluaisimme luottaa siihen, että Jumala auttaa meitä. Vaikka tätä kaikkea luvataan Jumalan sanassa, kaipaamme tuntea tämän turvan myös tunteidemme tasolla, koska silloin se tuntuu meistä todellisemmalta.

 Mistä luottamus Jumalaan lähtee rakentumaan? Luulen, että jokaisella meistä on siihen oma polkunsa. Ensimmäinen askel voisi olla se, että pyyntöjemme seurauksena huomaamme selviytyneemme niin eilisestä kuin tästäkin päivästä. Saimme kuin saimmekin tarvittavat voimat pelkäämiimme tilanteisiin. Luottamusta voivat kasvattaa myös ne rohkaisun ja tuen hetket, jotka toiset ihmiset ovat meille antaneet. Tulee kokemus: minua autetaan!

Katsoessamme menneisyyttämme saatamme huomata tämän toteutuneen elämässämme jo useita kertoja ennenkin. Suuretkin vastoinkäymiset ovat lopulta kääntyneet parempaan suuntaan. Sen seurauksena saamme rohkeutta uskoa ja luottaa sen jatkuvan myös eteenpäin. Mielemme valtaa  hämmästys: Hän kuitenkin antaa, mitä lupaa!

Luottamuksen tärkein seuraus on se, ettei tarvitse enää pelätä. Kun pelko vihdoin häviää voimme saada sen rauhan, jota olemme niin kipeästi kaivanneet. Rauhan myötä syntyy kiitollisuus ja ilo! Saamme tuntemuksen Jumalan pelastavasta voimasta ja rakkaudesta.

Tämä oppimisen prosessi voi olla pitkä, jopa elämämme mittainen. Etenemme kuitenkin siinä askele askeleelta, mikäli haluamme pyytää Jumalaa elämämme turvaksi.

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Blogin nimi ”Maan korven kulkijoita” tuo mieleen käsi kädessä kulkevat lapset ylittämässä vaarallista rotkoa. Taustalla enkeli antamassa turvaa.

Ihmisenä oleminen sisältää haasteita koko matkansa osalta. Vastoinkäymisiä, pettymyksiä mutta myös iloa ja onnistumisia. Jopa kiitollisuutta!

Tässä blogissa yhdistetään kirjoittajan omaa elämänkokemusta, psykologista tietoa ja hengellistä pohdintaa. Kirjoittajan elämän haasteet eivät ole poikkeuksellisia. Ne liittyvät esimerkiksi siihen, kuinka selvitä ristiriitaisista tunteista suhteessa omaan lapsuuteensa, vanhan äitinsä hoitamiseen ja omaan ikääntymiseensä. Ja sittemmin äidin kuolemaan. Hengellisten asioiden merkitystä pohditaan elämää voimaannuttavana tekijänä.

Kirjoittaja on eläkkeellä oleva helsinkiläinen psykologi ja psykoterapeutti, kolmen aikuisen lapsen äiti, viiden pienen lapsen mummo, sekä 93 vuotiaana kuolleen äidin tytär. Avioliitossa 47 vuotta.

Hae blogista

Blogiarkisto

Kategoriat

Sisältö jatkuu mainoksen alla