Uusia nimipäiviä juhlitaan taas uutena vuotena, kun euronimet valtaavat tilaa almanakasta.
Mimosa, Melissa ja Stella – heille kaikille voi toivottaa hyvää nimipäivää vuonna 2015.
Viiden vuoden välein uudistuva almanakka saa vuodenvaihteessa 39 uutta nimeä. Ne on valittu nimien yleisyyden perusteella. Periaate on, että nimi on annettu 500 lapselle 50 vuoden aikana.
– Uusissa nimipäivänimissä on 22 tyttöjen nimeä ja 17 poikien. Osa on suomalaisia, kuten Taika tai Sisu, mutta joukossa on paljon myös euronimiä, kuten Mirella tai Melissa, nimiuudistusta laatinut dosentti Minna Saarelma-Paukkala kertoo.
Okko palaa juhlittavaksi
Suomalaisessa almanakassa on uudistuksen jälkeen 874 nimeä.
– Periaatteena on, ettei kalenterista juuri poisteta nimiä, ellei se ole aivan superharvinainen. Joskus on poistettu, mutta otettu sitten takaisin, kun siitä on tullut taas suosittu. Näin kävi muun muassa Okko-nimelle, joka poistettiin 1950-luvulla, mutta palaa nyt takaisin, Saarelma-Paukkala kertoo.
Koska almanakasta ei juuri nimiä poistella, siellä on myös sellaisia, joita ei oikeastaan enää juuri koskaan lapsille anneta. Sellaisia ovat muun muassa Kustavi, Väinämö ja Suometar, joista mitään ei ole annettu ensimmäiseksi nimeksi vuoden 1965 jälkeen.
Matti, Routa ja Robin
Nimipäivien vietto on itse asiassa aika suomalainen juttu, tosin Ruotsissa on vastaava kulttuuri.
Myös Tanskasta ja Norjasta löytyy nimipäiväkalenterit, mutta maissa ei ole elävää nimipäiväkulttuuria. Monissa Euroopan maissa vietetään edelleen uskonnollisesti nimipäiviä, juhlitaan vaikkapa pyhimystä, mutta maallisempi nimipäivänvietto on harvinaista.
Muuhun Eurooppaan verrattuna Suomessa annetaan Minna Saarelma-Paukkalan mukaan poikkeuksellisen erikoisia nimiä ja suositumpiakin nimiä annetaan vain alle kahdelle prosentille ikäluokasta. Viime vuosien kotimainen nimitrendi on ollut keksiä lapsille täysin yksilöllisiä nimiä.
– Karpalo, Kastanja, Leinikki, Kevät ja Kide ovat luontoaiheisia, erikoisempia tyttöjen nimiä. Pojille taas annetaan maskuliinisempia luontonimiä kuten Jyly, Leimu, Repo, Routa tai Talvi, Saarelma-Paukkala luettelee.
Silti myös esikuvat näkyvät nimistössä. Tänä vuonna kalenteriin hyväksyttiin Mirellojen ja Juulien sekaan myös Kimi ja Robin.
Monta kaunista nimeä tuli, esimerkiksi Stella. Kun sitä ei sitten vaan äännettäisi ilman alku-ässää.
Sitä vastoin en antaisi pojalleni nimeä Routa, kohtahan häntä alettaisiin kutsua Roudariksi.
Luulin, että Juuli (tuttu nimi!) jo ennestään olisi allakassa.
Remi puuttuu vieläkin...
Kannattaa olla varovainen ärrän kanssa, kun lapselleen kutsumanimeä valikoi. Jos lapsella sitten onkin ärrävika, hänen on aina kurja esittäytyä.
Ja miten on S-vika tai L-vika ? R-vika lienee se yleisin.
Ei kannattais liikaa ajatella kirjainvikoja, ärrät, ässät ym.opitaan hyvien puheterapeuttien kanssa ellei kotikonstein onnistu. Minun lapsellani oli ärrävika ja hän oppi aivan ihanan ja terävän ärrän kun puheharjoituksissa R korvattiin D-kirjaimella, sitä jonkin aikaa tehtiin ja hyvä tuli.
-äitiliini-
Uskoisin, että l- ja s-viat eivät niin paljon haittaa, vaan ne pystyy puheessa paremmin peittämään (kuin r-vian). Jos nimi alkaa r:llä, se varmaan haittaa eniten.
Meidänkin perheessä kokemusta r-terapiasta. Vanhemmat lapset oppivat ärrän, nuorimmalla se edelleen aikuisenakin puutteellinen. Onneksi etunimessä sitä ei ole. Kokenut puheterapeuttikin totesi, että kaikki eivät ärrää opi koskaan.
En ymmärtänyt erään ihmisen puheesta juuri mitään..... hänellä oli S-vika...
Äitini nimi oli Sävy ja se on poistettu allakasta, oli Sylvian kanssa samana päivänä ja on erittäin kaunis nimi :) Annabella saisi myös tulla kalenteriin <3
Lapsen lapseni nimi on Ivy Rose,toivoisin Ivy nimen löytyvän almanakasta,tyttö on surullinen koska hänen veljensä nimi Harri löytyy ,mutta ei hänen... ;)
Onpas sitten eri paria nimet annettu lapsille. Harri supisuomalainen nimi.
Eikö Aivi ole joskus ollutkin almanakassa, muistelen? Jaa mutta kun se pitää
vääntää ulkomaisesti että Ivy.... ja Rose... liekö vanhemmilla tai toisella ulkom. taustaa?
Aivi Ruusu on aivan nätti nimi.
Minä katsoisin ulkomaisten allakoiden nettisivuilta, milloin englanninkielisissä maissa noita nimipäiviä vietetään. Sitten voisi juhlia täälläkin samaan aikaan.
Suomalaisesta Aivi-nimestä tulee kyllä minulle mieleen aivina. Älköön kukaan loukkaantuko.
Mieluummin myös antaisin tytölleni nimen Rose tai Rosa, kuin Ruusu, josta jotenkin tulee mieleeni lehmä, en tiedä miksi.
Mutta makua on monta, kukin mieltymyksensä mukaan tässäkin asiassa.
Minä sain 10 punaista onnittelurosea nimipäivänäni!
Mitenkä äännät Ivy:n? Kuinka sen sanot? Sanotko Ivy vai sanotko Aivi ??
Onko nimimuoto Mirja poistettu almanakasta? Ja milloin jos on? Nykyisin näyttäisi olevan vain Miia, Mira, Mirva. No ay-kalenteri on kyllä pistänyt myös muodon Mirjam viikkopäivyriin. Viime vuonnakin Mirja-nimisiä tuli lisää yli 50 eikä yhtään nollavuotta ole ollut. Onko perusteena jokin kappalemäärä ttä nimi pysyy allakassa? Voin tietysti ruveta viettämään nimpparia ortodoksisena nimipäivänä eli 22.12.
Kyllä Mirja on almanakassa edelleenkin 30.4. kuten ennenkin.
Uudet nimet vuoden 2015 kalentereihin
Suomalaiset tyttöjen nimet (22): Aava (25.3.), Annu (9.12.), Enna (23.1.), Iisa (11.2.), Isabella (11.2.), Isla (14.9.), Janni (12.4.), Juuli (12.4.), Kiira (12.8.), Melissa (5.5.), Mimosa (6.11.), Mirella (30.4.), Nanna (9.7.), Nadja (9.8.), Nita (22.10.), Pipsa (7.10.), Saaga (17.10.), Sarita (19.7.), Seela (22.11.), Stella (16.10.), Taika (7.3.), Vanessa (25.2.)
Suomalaiset poikien nimet (17): Eemi (30.8.), Hugo (3.2.), Jooa (20.3.), Joose (19.3.), Kasper (20.10.), Kimi (20.3.), Luka (18.10.), Milo (7.9.), Nooa (15.12.), Noel (23.12.), Okko (13.8.), Paulus (25.1.), Peetu (29.6.), Robin (7.6.), Sasu (14.1.), Sisu (28.2.), Tiitus (4.1.)
Lainaus almanakka....uudet nimet goglehaku
Sinne se katoaa...supisuomalaisuus. Nimetkin pitää olla niin hirveen globaaleja että tulevaisuuden Suomi lienee sekamaa, mistäs tietää vaikka Suomi-nimi vaihtuis Someksi sitten kun nykyiset pikkuihmiset ovat päättäjän paikalla ?
Kansainvälisellä nimellä vaan on helpompi esimerkiksi työskennellä ulkomailla, kuten monet nuoret nykyään pakostakin tekevät. Ei ole kiva, jos joutuu joka kerta luettelemaan kirjain kirjaimelta: "T - i - u - k u", tai muu supisuomalainen nimi. Ei se ollut kakskymppinen (tjugo) kumminkaan.
No joo, on se noinkin. Täältä peräkorvesta käsin ajatellen toivoo että Suomi työllistäis ja riittäis työllistäjänä tulevaisuudessa vielä monille nuorille. Vaan niinkai se lie että nuoret tahtoo ulkomaille töihin ja sieltä puolisonkin nappaavat.
Onko se sitten niin että lapset kasvatetaan ulkomaille menijöiksi, annetaan ulkomainen nimi ja viedään vauvasta alkaen joka ulkomaan lomamatkoille ? Otsikko oli uusista nimistä, nättejähän ne on nuo nimet.