Disko rantautui Suomeen 1960-luvulla, ja mitä sitten tapahtuikaan?

Yksi maamme ensimmäisistä diskoista oli 1969–1979 silloisessa Karhulassa ja nykyisessä Kotkassa toiminut Kåren Kellari. Kulttuurihistorioitsija Liisa Avelin on tehnyt Kåren Kellarin ajasta väitöstutkimuksen, jossa hän tarkastelee kyseisessä diskossa syntynyttä yhteisöllisyyttä ja sen merkitystä nuorille 15–18-vuotiaille kävijöille.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että Kåren Kellari yhdisti suomalaisten seurantalojen, nurkkatanssien, iltamien, tanssilavakulttuurin, koulutanssien ja popkonserttien perinteen mannermaisten jazz-klubien ja diskojen globaaliin esikuvaan.

– Kåren Kellarin asiakkaat muodostivat löyhän yhteisön, jonka toiminta kiinnittyi länsimaiseen rockkulttuuriin: musiikin kuluttamiseen, ajassa olevaan pukeutumiseen ja päihteiden käyttöön. Vastikään vapautunut keskiolut vauhditti diskossa viihtymistä, tutkija Liisa Avelin kuvaa.

Diskossa kokeiltiin rajoja

Kåren Kellarissa nuoret kurkottivat aikuisuuteen ja tasapainoilivat hyvän ja huonon käytöksen välillä. Diskossa kokeltiin rajoja, rakennettiin omaa identiteettiä ja irtauduttiin kodin vaikutuspiiristä. Samalla disko antoi mahdollisuuden liittyä uuteen sosiaaliseen ryhmään ja omaksua uusia vapaa-ajanviettotapoja ja kulutustottumuksia.

Alkujaan Kåren Kellari oli popparien ja hippien paikka, mutta 1970-luvun puolivälistä eteenpäin siellä viettivät aikaansa myös punkkarit ja diskohileet. Erilaiset nuorisokulttuurit kohtasivat.

– Diskon pimeys, tungos, tupakansavu ja musiikin pauhu yhdistivät nuoria asiakkaita ja häivyttivät eroja heidän välillään, Liisa Avelin kuvaa.

Kåren Kellarissa syntyi paljon ystävyyksiä, jotka ovat kantaneet tähän päivään asti. 2000-luvulla järjestetyissä Kellarin muisteloissa on ollut parhaimmillaan 300 entistä diskonuorta.

– Kun Kåren Kellarin muisteloiltoja on järjestetty paikallisessa ravintolassa, meno on kuin nuoruuden diskossa. Olut maistuu, nuoruudesta tutut hitit luovat tunnelmaa ja tanssilattia on täynnä. Vain sankka tupakansavu puuttuu. Ystävien tapaaminen on kuitenkin iltojen suola ja perimmäinen syy tapaamisille, Liisa Avelin sanoo.

Lähde: Turun yliopisto

Perjantaina 5. joulukuuta 2014 kello 12 esitetään Turun yliopistossa julkisesti tarkastettavaksi KM Liisa Avelinin väitöskirja ”Kåren Kellari. Karhulalaisdisko ja sen yhteisöt 1969–1979”. Virallisena vastaväittäjänä toimii dosentti Sven-Erik Klinkmann Åbo Akademista ja kustoksena professori Hannu Salmi Turun yliopistosta.

Kommentit (1)

Vierailija

Hyvin muistan kun disco tuli Suomeen. Oli Aira Samulin ja Rytmikkäät. Opettivat disco-tanssia. Minua se disco-tanssi ei kovasti kiinnostanut kun pidin ja pidän edelleenkin enemmän soulista, bluesista ja reggae-musiikista. Toisaalta, eihän siellä discoissa sitten myöhemmin pelkkää disco-musiikkia soitettu. Minulla oli kymmenen vuotta avomiehenä dj ja oli suuntautunut soittamaan kaikkea muuta kuin discoa. Hyvin sai silti jengin tanssimaan. Oi, niitä aikoja!

Popparienkeli

Seuraa 

Kurkistajassa ET:n toimittajat supisevat kulttuurimaailman kuulumisista (vain sinulle), kurkkaavat kulissien taakse ja vinkkaavat parhaista elämyksistä, ilmiöitä, kirjoista ja kuulumisista.

Onko sinulla sipisipi-juttu taidemaailmasta? Kerro meille!

Toimituksen yhteystiedot löytä täältä

Blogiarkisto

2015
2014

Kategoriat