Tuhansia värssyjä kerännyt Leena Järvenpää rakastaa soinnullisten riimien tiivistä muotoa.
"Orvokeista tuoksuvista / Sulle kimpun teen. /Ajatuksen lämpimän /liitän kukkaan jokaiseen."
Näin värssyilee yksi ET:n ystävänpäivän korttikampanjaan osallistuneista.
Viime maanantaina pyysimme lukijoita lähettämään värssyn, jonka voisimme kirjoittaa kortille ja lähettää Helsingin Seniorisäätiön vanhuksille ystävänpäiväksi.
Värssyviestien runsaudesta voi hyvinkin päätellä, että suuri osa ET:n lukijoista on todellisia värssyihmisiä.
Värssykirjailija löytää riimejä vähän kaikkialta
Värssyt ovat kuitenkin aika lailla katoavaa perinnettä. Niin pelkää niiden keräilijä ja niistä useita kirjojakin koonnut Leena Järvenpää.
– Niin se valitettavasti tuntuu olevan, enää esimerkiksi omat aikuiset tyttäreni eivät tunne värssyperinnettä.
Leena kiinnostui värssyistä odottaessaan nyt jo yli 30-vuotiasta esikoistaan.
– Aloin kerätä hänelle kansiota, johon kiinnitin kiiltokuvia ja värssyjä, siitä se lähti, Järvenpää muistelee.
Sen jälkeen värssyjä on kerääntynyt noin 4000. Ensimmäisen värssykirjan julkaisun jälkeen hän sai paljon lahjoituksina ihmisten vanhoja värssykirjoja.
– Aloin myös nähdä värssyjä vähän joka puolella, vaikka metrovaunun seinällä, silmä harjaantui niihin, hän hymähtää.
Eikä harrastusinto ole vuosien varrella laimentunut.
– Ensin keräsin värssyjä suomeksi, sitten ruotsiksi ja nyt viimeisimpänä saksaksi. On ollut hauska huomata, miten samat aihepiirit toistuvat kielestä toiseen.
Ystävyyden sulosäkeet
Ystävyys ja rakkaus. Siinä aiheet, joihin Leena Järvenpää on törmännyt värssyissä eniten. Myös kaikenlaiset elämänohjeet ovat suosittuja.
– Jotkut aihepiirit ovat vuosikymmenten saatossa menettäneet suosiotaan, niin kuin uskonnollisuus ja isänmaallisuus. On myös hurja lukea pienille lapsille kirjoitettuja värssyjä, joissa puhutaan haudasta ja kuolemasta. Se oli kuitenkin vielä monen lapsen kohtalo viime vuosisadan alkupuolella, Järvenpää toteaa.
Leena Järvenpäästä värssyt ovat ihana tapa kirjata onnittelukorttiin jotain sellaista, mitä niihin ei itse osaisi kynäillä. Juuri siinä piilee hänestä niiden taika, tunteiden kiteyttämisessä tiiviiseen muotoon.
Mutta näin ystävänpäivä aikoihin on kysyttävä, mikä on värssyjenkeräilijän suosikkivärssy ystävälle?
Vastaus ei tarvitse odottaa.
– "Suuri on meri ja laajat sen aavat. / Toisistaan tukea ystävät saavat."
