Kirjailijat kertovat: Näin romaanini syntyi

Elina Hirvonen, Jarkko Sipilä ja Laura Honkasalo julkaisivat tänä keväänä romaanit. Mutta mistä idea syntyi? Miten kertomus lähti liikkeelle? Antaa kirjailijoiden kertoa itse.

Elina Hirvosella kirjan kirjoittaminen lähtee aina mielikuvasta. Niin kävi myös tuoreimman, Kun aika loppuu -romaanin kanssa. 

– Minulla oli mielessä kuva nuoresta miehestä aseen kanssa Lasipalatsin katolla, siitä se tarina jotenkin lähti kiertymään auki.

Aloituskuvasta kirja myös alkaa, kun asemies sai nuoren Aslakin hahmon. Kertomuksen edetessä ääneen pääsevät  myös Aslakin sisko ja äiti.

– Loppujen lopuksi itse kirjoittaminen on aika intuitiivinen prosessi, mutta tiedän itse jo paljon tarinasta ja sen suunnasta, ennen kuin alan konkreettisesti kirjoittaa tarinaa.

Myös konkreettisen kirjoittamisen aloittamisen Elina Hirvonen muistaa kirkkaasti. Se tapahtui viisi vuotta sitten.

– Lapseni olivat silloin pieniä ja oma aika oli kortilla. Sitten yhtenä päivänä onnistuin nukuttamaan heidät yhtä aikaa päiväunille. Pistin Fitzgeraldin soimaan ja ryhdyin kirjoittamaan. Se oli aika hieno hetki.

Innostava tieto: Lukeminen lievittää stressiä ja auttaa ihmissuhteissa

Tarkasti rakennettu luuranko

Kirjailija Jarkko Sipilä on toiselta ammatiltaan rikostoimittaja. Kahta työtä tekevänä hän ei juuri ehdi odottelemaan inspiraatiota.

– Uuteen Mies kuumasta -romaaniini sain lähtöidean, kun olin katsomassa Susijengin koripallomatseja Bilbaossa. Ihastuin kaupunkiin ja aloin miettiä, miksi se ei ole suositumpi. Samalla tulin sitten tutustuneeksi sen ETA-menneisyyteen ja sain siitä hyvän aiheen tähän dekkariini.

Kun Sipilä alkaa kirjoittaa, hän rakentaa luurankoa luomalla word-dokumentille noin 30 lukua. Kunkin otsikon alle hän luonnehtii muutamalla virkkeellä, mitä luvussa tapahtuu.

– Siihen on hyvä pohjata, ja luuranko kantaa koko prosessin läpi, siinä on juoni valmiina. Yksityiskohtia täydennän tietysti koko ajan kirjoittaessani ja ideoita pulpahtelee muulloinkin mieleen. En koskaan kuitenkaan kirjoita niitä  muistilapuille, vaan lähetän ideat itselleni sähköpostiviesteillä.

Hahmo syntyi valokuvasta

Kirjailija Laura Honkasalo alkoi Hirvosen tapaan kirjoittaa tuoretta romaaniaan viitisen vuotta sitten.  Tosin Perillä kello kuusi -romaanin aihetta hän oli pyöritellyt mielessään jo pidempään.

– Minua kiinnosti vanhapiikuus, ja päätin ottaa sen romaanini lähtökohdaksi. Suhtautuminen siihen kun on ollut ihan nykyaikoihin saakka ristiriitaista ja alentuvaa.

Kirjan tapahtumat hän sijoitti 1960- ja 1990-luvuille, kolmen eri sukupolven naisten elämään.

– Tykkään keräillä vanhoja valokuvia kirppareilta ja jätelavoilta. Jostain käsiini osui kuva konttoristi-naisesta työpöytänsä ääressä.

Hänen ilmeessään oli Honkasalon mielestä jotain niin inspiroivaa, että hänen mieleensä alkoi ajatus romaanin vanhimman sukupolven hahmosta. Kuvan nainen muuttui hiljalleen naimattomaksi ja uskovaiseksi sekä sai nimen,  hänestä tuli Aune.

Lue lisää Laura Honkasalon mietteitä tästä.

Katso suuri kirjailijapaketti ET-lehdestä 11/2015, joka ilmestyy 17. kesäkuuta.