Teos Mari Hokkasen sarjasta Set&settings. Kuvat Hannu Nieminen.

Tihkusateinen isänpäivä valkenee Joensuussa. Mitä tekisi? Kaikki paikat ovat kuitenkin kiinni.

Vai ovatko sittenkään? Lähdemme vaeltamaan hotelli Kimmelistä Siltakatua pitkin kohti keskustaa.

Ilosaaressa Pielisjoen töyräällä Oskari Jauhiaisen veistämät Ruuhkanpurkajat jatkavat ilmeet piukeina ikuista uittoaan. Joen vastarannalla kohoaa upea jugend-tyylinen entinen tyttölyseo. Sen tiilirakenteisessa ulkorakennuksessa toimii ravintola.

Piharakennus oli aikoinaan tyttölyseon vessa.

Rakennus oli aikoinaan tyttölyseon vessa

Vesisade on kuin märkää pilveä, joka laahaa maan tasalla. Jatkamme sillan yli ja kuljemme torin vartta kohti Taitokorttelia. Se koostuu sata vuotta vanhoista, joensuulaisten kauppaneuvosten itselleen rakennuttamista taloista. On puutaloja, tiilitalo ja aitta, joissa kaikissa toimii ravintoloita ja myymälöitä.

Jälkipolville hyvin säilytetyllä pihalla olisi kiva pyöriä, jos olisi hellepäivä tai vaihtoehtoisesti kunnon talvi. Puodit ovat kiinni, mutta Surakan baarista saa kupposen kuumaa, vaikka ovi käykin tiheään lounasvieraista.

Lue myös: Karjalasta kajahtaa käsityö

Koskikadun päässä on Joensuun Taidemuseo, mutta hetkinen, sen vieressä on kiinnostavan oloinen Taidekeskus Ahjo.

Jumppasalista on tullut taidekeskus

Astumme sisään taidekeskukseen, joka on alun perin ollut Klassisen lyseon jumppasali. Tila on jaettu useaan huoneeseen: Sysi, Koksi, Hiili ja Kytö. Esillä on nuorten tekijöiden taide- ja valokuvanäyttelyjä.

Vanha puulattia narahtelee mukavasti, kun kiertelemme huoneita.

Paula ja Heikki Humberg tarjoavat kaksoisvalotuksella luoduissa valokuvissa kannanoton ihmisen ja luonnon suhteeseen.

Marianne Piepponen ihastuttaa maalauksillaan, joista esimerkiksi räsymaton kuosi nousee esiin käsin kosketeltavasti.

Jonna Salosen minimalistiset found art -tyyppiset teokset pääsevät oikeuksiinsa pienessä valkoiseksi maalatussa huoneessa.

Hätkähdyttävimpiä ovat Mari Hokkasen valokuvat, joissa hän ilmeisesti itse on asettunut malliksi mitä erikoisempien lavastusten keskelle. Teokset ovat kuin painajaisunesta, ja ainakin ne alleviivaavat länsimaisen tavarakulttuurin kritiikkiä.

Näyttelyelämys on ilmainen

Pikainen visiitti näyttelyssä piristää kummasti harmaata päivää, varsinkin kun se ei maksanut mitään. Astelemme päättäväisesti Kirkkokatua kohti Sointulaa, jotka joensuulainen tuttavamme on suositellut taukopaikaksi.

Pari vuotta toiminut Sointula on jatkoa Torikadulla sijainneelle legendaariselle Wanhalle Jokelalle. Joensuun vanhin ravintola sijaitsi talossa, joka nyt jököttää murheellisesti tyhjillään, koska yhteisymmärrykseen sen suojelusta ei ole päästy.

Sointula sisustuksessa on käytetty maukkaasti kierrätystavaroita. Seinillä on taidenäyttely. Sivustalla kiiltelee jukeboksi ja nurkassa seisoo piano, jota käy soittamassa Joensuuhun asettunut maineikas venäläinen pianisti Kemal Achourbekov.

Taidetta kotiin, mutta millä rahalla?

Yrittäjä Anita Latola juttelee leppoisasti kantapeikkojen kanssa. Aiheet risteilevät maailmantilanteesta ensilumen ennustuksiin. Tuoppi olutta hulahtaa ikkunapöydässä lounaspaikkaa suunnitellessa.

Tuoppi olut hulahtaa ikkunapöydässä

Päädymme Keskuskujalla sijaitsevaan nepalilaiseen Mount Ganeshiin, joka niin ikään löytyy tuttavamme suosituslistalta. Paikka on miltei täynnä, mutta saamme nopsasti pöydän.

Annokset: Lamb Saag, 15,90 e, Himalayan Shiraz, 19,50 e.

Kun lopettelemme, ulkona on jo pimennyt tuntuvasti. Enää on edessä siirtyminen takaisin joen toiselle puolelle, kylpylähotelli Vetreaan.

Siellä odottavat sauna ja iso uima-allas, jonka vesi puhdistetaan otsonimenetelmällä, ei silmiä kirvelevällä kloorilla. Siksi se on monen suosikki.

Voisi pyhäpäivän huonomminkin viettää.

Lue myös: Joensuulainen omaishoitaja Ilkka Pirhonen

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kurkistajassa ET:n toimittajat supisevat kulttuurimaailman kuulumisista (vain sinulle), kurkkaavat kulissien taakse ja vinkkaavat parhaista elämyksistä, ilmiöitä, kirjoista ja kuulumisista.

Onko sinulla sipisipi-juttu taidemaailmasta? Kerro meille!

Toimituksen yhteystiedot löytä täältä

Hae blogista

Blogiarkisto

2015
2014

Kategoriat