Ilmastotutkija Markku Kulmala herättelee tiedeyhteisöä ja lähimmäisiään.
Markku Kulmala on 2000-luvun lainatuin suomalainen tutkija. Kulmalan tärkein työkalu on Hyytiälän tutkimusasema Juupajoella.
Hyytiälässä mitataan maailman pisintä pienen pienten hiukkasten, nanoaerosolien, synnystä.
Nanoaerosolien merkitys ilmastolle on suuri, niitä on tuhansia kappaleita kuutiosentillä. Parikymmentä vuotta sitten niistä ei tiedetty juuri mitään, nykyään jo jonkin verran. Kulmala on ottanut elämäntehtäväkseen, että hänen jäädessään eläkkeelle tietoa olisi paljon.
Nykymenolle stoppi
Ikävä kyllä ilmastoasioissa tieto lisää tuskaa. Kulmalan mukaan nykymeno eli se että hiilidioksidin globaalit päästöt jatkavat kasvuaan kiihtyvällä vauhdilla ei voi jatkua.
– Meidän on pakko siirtyä yhteisöllisempään ja vastuullisempaan ajatteluun.
Kulmalan mukaan suurin ongelma on se, että talouskasvu ja päästöjen lisääntyminen kulkevat käsi kädessä. Päästöjä tuntuu hillitsevän ainoastaan lama.
Kulmala uskoo, että kasvun maksimoinnin tai lohduttoman taantumisen väliin voisi löytyä kolmaskin tie.
– Tarvitsemme talouspoliittisen ja yhteiskunnallisen mallin, jossa elintaso säilyy kohtuullisena, mutta päästöt vähenevät.
Malliin tarvitaan ainakin vähäpäästöisempää tekniikkaa ja maltillisempaa kuluttamista.
Korjaa älä vaihda
Kulmala myöntää puhuvansa asiassa, jossa hän on maallikko. Hän tuntee ongelman, mutta ei ratkaisua.
– Olen fyysikko ja ilmakehätutkija, en talous- enkä yhteiskuntatieteilijä.
Omassa elämässään Kulmala välttelee turhaa matkustamista ja tavaraa. Hän tekee vapaaehtoista parisuhdetyötä, jotta ihmiset eivät vaihtaisi niin herkästi uuteen puolisoon.
Kulmalan mukaan ihmissuhteita ja tavaroita kannattaa huoltaa, korjata ja uudistaa.
– Meillä ei ole varaa individualismiin, siihen että kyllästymme pikavauhtia kaikkeen ja vaihdamme uuteen.
Markku Kulmala ja Suomen uusperheiden liiton aktiivi Ilkka Laaksonen pohtivat kertakäyttökulttuurin vaikutuksia parisuhteisiin ET Terveyden tulevassa numerossa 1/2015.
