Enni Mustonen alias Kirsti Manninen osaa totisesti ottaa yleisönsä. Helsingin kirjamessuilla Kirsti raotti Syrjästäkatsojan tarinoita -sarjansa salaisuuksia ja kertoili hersyvään tapaansa työtavoistaan. Kuulijakuntana oli ET-lehden lukijoiden ja tekijöiden sekä messuvieraiden muodostama lukupiiri. Puolitoistatuntinen kului kuin siivillä, niin paljon riitti juttua sekä Kirstillä että hänen kirjojensa ystävillä.

Ihan kohta kerron, mitä Kirsti paljasti paimentytöstä emännöitsijäksi edenneen Ida Erikssonin elämän tulevista käänteistä ja ketkä suomalaisen kulttuurielämän julkkikset seuraavaksi astuvat Idan elämään. Ensin haluan kuitenkin viedä sinut vielä hetkeksi viime viikonlopun tunnelmiin Helsingin Messukeskuksessa.

Kirjamessuilla järjestetään lukupiirejä, joissa kirjailija kohtaa lukijoitaan leppoisan keskustelun merkeissä. Kirstin Enni Mustonen -kirjailijanimellään kirjoittama Syrjästäkatsojan tarinoita -sarja on edennyt kolmanteen osaan, jossa parikymppinen Ida tulee emännöitsijäksi taidemaalari Albert Edelfeltin ateljeehen Helsingin Kruununhakaan. Idan ja Albert-herran elämät kietoutuvat yhteen. Ja Ida saa väkevästi kokea Albertin viehätysvoiman.

Kirsti kuvasi tätä lukupiiriläisille esittämällä Iida Aalbergia lausumassa kohtalokkaan tummalla äänellä: ”Yksikään nainen ei voinut häntä vastustaa – paitsi minä.”

Ihana kudelma faktaa ja fiktiota

Kirstin kyky nivoa todellisia menneisyyden tapahtumia ja oikeiden ihmisten elämänvaiheita yhteen kuvitteellisten henkilöiden ajatusten ja tuntemusten kanssa on tehnyt moniin hänen lukijoihinsa suuren vaikutuksen. Joku piiriläisistä huikkasi vielä: ”Kaikki faktat ovat kirjoissa kohdallaan pienintä piirtoa myöten.”

Kirsti kertoikin työtapojensa olevan perua hänen tutkijanuraltaan, hänhän on väitellyt filosofian tohtoriksi kahdeksankymmenluvulla. Kun hän haluaa kirjassaan kuvailla, millaisessa talossa Edelfeltin ateljee Elisabetinkatu 27:n piharakennuksessa oli, hän luonnollisesti etsii käsiinsä paitsi henkikirjoja Kansallisarkistosta ja rakennuspiirustuksia Helsingin kaupungin Arska-palvelusta myös kyseisen talon historiikin. Näin kirjaan löytää tiensä moni sivuhenkilö, joka on oikeasti talossa elänyt.

Kirstin tausta-aineistot ovat oikea aarreaitta, johon voi sukeltaa Facebookissa Syrjästäkatsojan tarinoita -sivulla.

Eurojackpot-voitto menisi tv-sarjaan

Palveluskunnan ja herrasväen kuvaus toi lukupiiriläisten mieleen ihanan brittisarjan Downton Abbeyn ja 70-luvun suosikin Kahden kerroksen väkeä. Saisipa nähdä Idankin tarinan televisiossa, piiriläiset toivoivat. Kirsti epäili, ettei epookkisarjojen tekemisen taida Suomessa enää olla rahoja.

– Paitsi, jos minä voitan Eurojackpotissa, lupaan ja vannon, että sellainen sarja tehdään, Kirsti hersytteli.

Kirstin mielikuvituksen synnyttämä lempeä, rakastava ja moneen pystyvä Ida ei ole aivan sepitteellinen hahmo.

– Koko Syrjästäkatsojan tarinoita -sarjan idea sai alkunsa, kun tein Topelius-näytelmääni. Luin paljon kirjeenvaihtoa ja tarinoita ja törmäsin Topeliusten luottopiikaan Ireneen, joka oli heidän palveluksessaan 18-vuotiaasta ja huolehti vielä vanhasta Topeliuksesta ja lopulta myös omasta isästään.

– Koko sarja syntyi päässäni yhtenä yönä. Tiesin alusta asti ne aikakaudet ja ihmiset, joiden tarinaa Ida seuraa.

Seuraava mies on tässä

Idan tulevat vaiheet ovat Kirstillä jo selvillä. Seuraavaksi Kirsti vie Idan Albergan kartanoon ja kuvanveistäjä Ville Vallgrenin elämään. Albergan läheinen Tarvaspään ateljeekoti ja sen isäntä  Akseli Gallén-Kallela kietoutuvat myös tarinaan. Tapahtumat sijoittuvat keväällä 1914 ja päättyvät vuonna 1918.

Neljäs kirja Ruokarouva on vienyt Kirstin pitkiksi ajoiksi Helsingin yliopiston upeaan kirjastoon. Siellä hän on uppoutunut 1910-luvun sanoma- ja aikakauslehtiin, joihin ei verkon kautta pääse käsiksi.

– Seuraavaksi järjestän luvuiksi historialliset tapahtumat ja alan sitten rakentaa siihen päälle Idan tarinaa.

"Kun flow-vaihe tulee päälle, saan ulos aika valmista tekstiä."

Kirsti vertaa kirjoittamistaan synnytystapahtumaan.

– Tarina alkaa vyöryä ja sen ihmiset puhuvat päässäni. Kun flow-vaihe tulee päälle, saan ulos aika valmista tekstiä. Teen ainakin luvun päivässä.

– Mitä ihminen ennen nukahtamistaan ajattelee, se on se hänen lempiasiansa. Minä olen maaliskuusta asti ajatellut joka ilta Ruokarouvaa.

Kommentit (0)

Seuraa 

Kurkistajassa ET:n toimittajat supisevat kulttuurimaailman kuulumisista (vain sinulle), kurkkaavat kulissien taakse ja vinkkaavat parhaista elämyksistä, ilmiöitä, kirjoista ja kuulumisista.

Onko sinulla sipisipi-juttu taidemaailmasta? Kerro meille!

Toimituksen yhteystiedot löytä täältä

Blogiarkisto

2015
2014

Kategoriat