Viime bloggauksessa lupasin antaa vinkkejä kadonneen etsintään. Etsitkö sinä tai läheinen sukulaista? Oletko ehkä adoptoitu tai et vain tunne toista vanhempaasi? Onko joku isovanhemmistasi jäänyt tuntemattomaksi vai onko tiedossasi, että sinulla on sisarpuoli jossakin? Tässä muutamia vinkkejä vähän haastavampaan, mutta sitäkin kiinnostavampaan etsintään!

Tartun aiheeseen nyt tällä kertaa erilaisten arkistolähteiden kautta. Aiemmat bloggaukseni siitä, kuinkä tärkeää on haastatella sukulaiset, ystävät, läheiset, naapurit, työkaverit jne on mitä suurimmassa määrin voimassa näiden etsintöjen kohdalla. Soita tai mene kahvipaketin kanssa kylään, kun ihmisiä lähestyy kauniisti, saa yleensä parempia tuloksia.

Koska kyseessä yleensä on voimakkaasti tunteita herättävä asia, kuten vaikkapa lapsen salainen isä, on odotettavissa, että tarvitaan paljon psykologista osaamista ja sosiaalisia taitoja nostaa pöydälle asia, jonka on koettu olevan turvallisesti jo haudattu. Kysy siis rauhallisesti, kerro motiiveistasi rehellisesti, älä syyttele tai hermostu, se ei yleensä johda hyvään lopputulokseen missään keskusteluissa. 

Adoptiolapsi etsii biologisia vanhempia

Jos sinut on adoptoitu Suomessa, adoptioasiakirjat löytyvät maaseudulla kihlakunnanoikeuden ja kaupungeissa varsinaisasiain pöytäkirjoista ottovanhempiesi kotipaikan mukaa. Asiakirjoista selviää syntymäajan ja –paikan lisäksi ainakin äidin henkilötiedot. Tieto adoptiosta merkittiin myös väestörekisteriasiakirjoihin, kirkonkirjoihin tai siviilirekisteriasiakirjoihin.

Adoptoidun henkilön omien juurien etsimistä helpottamaan on AF - Adopterade Finland rf - Adoptoidut Suomi ry tehnyt etsintäavaimen, joka löytyy täältä: http://adopterad.fi/data/documents/AF_etsintaavain_web.pdf2-1.pdf

Esimerkki: Jos adotiolapsen äiti oli kirjoilla Jyväskylän maaseurakunnassa, lapsi on merkitty maaseurakunnan kirkoinkirjoihin äitinsä mukaan. Kun hänet adoptoitiin vaikkapa Savonlinnaan, adoptio käsiteltiin Savonlinnan raastuvanoikeudessa, koska ottovanhemmat olivat kirjoilla siellä. Savonlinnan raastuvanoikeus lähetti tiedon lapsen adoptiosta Jyväskylän maaseurakuntaan, joka merkitsi lapsen kohdalle tiedon adoptiosta. Myös Savonlinnan seurakunnassa tieto adoptiosta ja lapsen tulosta seurakunnan jäseneksi merkittiin ottovanhempien kohdalle. Esimerkiksi 1960-luvun alioikeuksien asiakirjat on jo luovutettu maakunta-arkistoihin, mutta olennaista on tietää, missä alioikeudessa adoptio on käsitelty. Eli tietoja kannattaa kysellä esimerkiksi seurakunnista, väestörekisteristä ja maakunta-arkistoista.

Henkilöä voi jäljittää seurakunnan kirkonkirjojen ja henkikirjojen kautta. Seurakunnat säilyttävät itse kirkonkirjansa. Maakunta-arkistoissa olevat henkikirjat ovat keskimäärin 40 vuotta vanhempia. Nuoremmat henkikirjat ovat maistraattien hallussa. 

Seurakunnilla ja maistraateilla on velvollisuus antaa  julkiset tiedot. Arkaluonteisia ja salassa pidettäviä tietoja ei anneta esimerkiksi sukututkimustarkoitukseen. Jokaisella on kuitenkin oikeus nähdä itseä koskevat tiedot. Maistraatit ja seurakunnat antavat tiedot selvityksinä tai otteina. Kirkonkirjojen omatoiminen tutkiminen ei yleensä ole mahdollista. Maistraattien ja seurakuntien vastausajat vaihtelevat työruuhkan mukaan. 

Lastenkotilapsuus

Jos henkilö on syntynyt aviottomana lapsena ja elänyt ilman ottovanhempia, hän on ollut lastensuojelun piirissä. Lastensuojelulaki (52/1936) annettiin vuonna 1936. Lastensuojelusta vastasivat kuntien huoltolautakunnat, ellei erillistä lastensuojelulautakuntaa ollut perustettu. Maalaiskunnissa, joissa ei ollut erillistä huoltolautakuntaa, lastensuojeluasioita käsittelivät kunnallislautakunnat. Käsiteltäviä asioita olivat mm. orvoiksi jääneiden lasten asiat, huostaanotot ja sekä lasten sijoitukset yksityiskoteihin tai lastenkoteihin. Jos lasta ei adoptoitu, vaan annettiin ns. kasvattilapseksi, siitäkin oli ilmoitettava kunnan huoltolautakunnalle ja huoltolautakunta valvoi, että kasvattilapsi sai hoidon ja kasvatuksen. Kunnallisten viranomaisten asiakirjat ovat kuntien omissa arkistoissa. Luovutetun alueen kuntien arkistot ovat Mikkelin maakunta-arkistossa. Etsinnän voi aloittaa syntymäkunnan arkistosta. 

Tuntematon isä

Jos et tunne isääsi silloinkin oikea osoite on kunnan arkistot. Avioliiton ulkopuolella syntyneistä lapsista oli laki (173/1922), jonka perusteella jokaisessa kunnassa toimi lastenvalvoja. Avioliiton ulkopuolella syntyneet lapset tuli ilmoittaa lastenvalvojalle, ja lastenvalvojan tehtäviin kuului selvittää, kuka on velvollinen elättämään lapsen, eli on todennäköisin syin ”makaaja”. Jotta avioton lapsi sai oikeuden perintöön, tuli ”makaajan” tunnustaa lapsi omakseen. Jos isyys kiellettiin, mies voitiin oikeudessa määrätä elättäjäksi. Jos avioton äiti meni naimisiin, saattoi avioton lapsi käytännössä muuttua aviolapseksi. 1940-luvulle asti pappi saattoi merkitä kasteen yhteydessä tiedon isästä aviottoman lapsen kohdalla. Eli kirkonkirjat kannattaa tarkistaa.

Jos olet syntynyt sairaalassa, sinulla on oikeus saada itseäsi koskevat tiedon sairaalan arkistosta. Tiedoissa voi olla esimerkiksi se, milloin äiti saapui synnyttämään, mistä osoitteesta, mikä hänen työpaikkansa oli ja milloin hän poistui sairaalasta. Joskus tietoja voi olla enemmänkin, eli ne kannttaa tarkistaa.

Onko sinulla tuntemattomaksi jäänyt sisarus?

Yleensä tiedot sisarpuolesta löytyvät viimeistään perunkirjoituksessa. Se, että perunkirjoitusta tehtäessä ei löydy virallista tietoa esimerkiksi isän muista lapsista, mutta on tiedossa että sellainen on, viittaa siihen, että isä ja lapsen äiti ovat keskenään sopineet asian lapsen elatuksesta. Tällöin lapsen isästä ja elatuksesta ei ole jäänyt mitään jälkiä virallisiin asiakirjoihin.  Tuolloin isä ei luultavasti tunnustanut lasta missään vaiheessa. Jos isä on antanut lapsen äidille rahaa, tämä ei ole haastanut miestä tuomioistuimeen (maaseudulla kihlakunnan oikeuteen ja kaupungissa raastuvanoikeuteen).  Äiti on voinut ilmoittaa kunnan lastenvalvojalle, ettei hän tiedä lapsen isää tai että isä maksaa elatusta.

Jos sisarpuolen ja tämän äidin tiedot ovat selvillä, kannattaa ottaa yhteyttä kunnan arkistoon ja tiedustella, löytyykö lastenvalvojan arkistosta mitään. Lastenvalvoja toimi aviottomien lasten uskottuna miehenä ja valvoi mm. oikeudessa määrättyjen elatusmaksujen maksamista. Valvontatehtävä jatkui, kunnes lapsi täytti 17 vuotta. Lastenvalvojien arkistot sisältyvät kuntien sosiaalitoimen arkistoihin ja niitä säilytetään kuntien omissa arkistoissa. Lastenvalvojien toimintaa valvoivat kuntien huolto- tai lastensuojelulautakunnat.

Etsityn henkilön työpaikka on tiedossa

Jos tehtaan/yrityksen nimi on tiedossa, kannattaa selvittää, onko sen arkisto luovutettu Suomen Elinkeinoelämän keskusarkistoon Elkaan. Elka toimii Mikkelissä ja sen kotisivuilta löytyy aineistotietokanta, josta voi hakea yrityksen arkistoluetteloa. 

Yritykset ovat pitäneet erilaisia rekistereitä (luetteloita, kortistoja, tietokantoja) henkilöstöstään palkanmaksua ja henkilöstöasioiden hoitoa varten. Isompien yritysten arkistot ovat kohtalaisen hyvin säilyneet. Selvitä yrityksen nimi ja se, onko sen aineisto luovutettu Elkaan vai säilyttääkö yritys aineistojaan itse. Elkan kotisivujen osoite on www.elka.fi

Media avuksi

Voit yrittää hakea apua myös somesta. Voit julkaista etsimäsi henkilön kuvan tai hakea tietoja sivustoilla, joissa on esimerkiksi samalla seudulla asuneita ihmisiä. Ehkä löytyy fb-yhteisö, jossa on vanhempasi koulukavereita muistelemassa tai kyläyhdistyksen sivusto? Kysy apua Facebookin "Kadonneen sukulaiset" sivustolla.

Voit lähestyä myös paikallislehteä, yleensä ne suhtautuvat etsinnöissä auttamiseen myötämielisesti. Kirjoita itse hakuilmoitus tai tarjoudu haastateltavaksi.

Jos mikään muu ei auta, DNA-testi voi avata polun

Olen aiemmin kirjoittanut täällä DNA-testeistä. Teettämällä DNA-testin saat selville kaikki ne lähisukulaisesi, jotka ovat teettäneet saman testin. Jos etsit äitiä kannattaa ns. serkku/autosomalitestin lisäksi teettää ns. äitilinjan testi. Isälinjan testin voi teettää vain mieheltä.

Alla olevassa kuvassa testaaja on mies, joka voi teettää suoran äitilinjan (punainen), isälinjan (sininen) ja saa vielä serkkutesteillä näiden kumppaneiden kautta tulleet sukulaisuudet selville.

DNA-testeistä bloggaus täällä: http://www.etlehti.fi/blogit/kadonneen-suvun-metsastaja/dna-testit-miksi...

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Sukututkimukseen hurahtanut tietokirjailija Ira Vihreälehto selvittää sukunsa menneisyyden mysteerejä. Olen koulutukseltani historioitsija ja etsin erityisesti venäläistä isoisääni, sivussa selvitän äitilinjaa ja teetän DNA-testejä. Jaan parhaat vinkkini täällä. Eksyn välistä sivuraiteille. Hyppää mukaan!

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

Kategoriat