Kirjoitukset avainsanalla muutto

 

Nyt sitten se on totta. Väistösuojassa ollaan, vai miksikä tätä olotilaa nykyään kutsutaan.

Että voi olla kauhea homma, kamalampi kuin muutto oikeasti. Kylppäri ja eteinen tyhjäksi ja puolet keittiöstä. Verhot ja matot pois. Kaksi seinää olohuoneesta vapaaksi uusien valokaapeleiden takia. Ja koti pakettiin.

Mutta ei siellä olisi voinut asuakkaan ! Poran jyrinä ja kauhea pauke, jopa viikonloppuisin. Pää oli välillä kovilla. Ja varpasillaan sai muutenkin olla, kun ei tiennyt milloin kukakin yrittää pöllähtää sisälle. Piti pitää huoli siitä, että jos vaatteita ei ollut päällä, niin ainakin ne oli lähellä.

Koko tammikuu meni tavaroiden seulomiseen ja pakkaamiseen. Tässä iässä ja romukunnossa, se ei niin vaan sujunut. Kun tunnin teit hommia, niin kaksi meni lepäämiseen.

Jos voi jotain positiivista sanoa, niin nyt tuli turhat tavarat seulottua. Ja ne kutistuneet vaatteet kaapissa, joista ei ole raaskinut luopua siinä toivossa, että ne joskus vielä mahtuisivat päälle menivät kierrätykseen. Peräti kahdeksan jätesäkillistä irtosi turhaa tavaraa.

 

 

Eipä ole kokemusta ennen putkiremontista ollut, eikä oikein tiennyt miten tässä pitäisi nyt sitten toimia.

Tyttäreni tyhjentäessä kaappien ylähyllyjä, löytyi jos minkä moista tyynyä ja verhoa. Sitä mitä ei näe, niin sitä ei muista. Sieltäpä löytyi pari mahdottoman isoa valkoista kangasta. Verhoja ne eivät olleet, eikä lakanoita. Ei mitään muistikuvaa siitä mitä käyttötarkoitusta varten ne on hommattu. 

Mutta nyt ne tulivat tarpeeseen. Niillä sai suojattua sohvat.

 

 

Ongelma meinasi tulla siitä, että mihin lastaat kaikki ne tavarat kaapeista jotka piti tyhjentää. Ja sitten se pikku krääsä ! Miten yhdellä ihmisellä voi ollakin niin paljon kaikkea tilpehööriä.

Arvotavarat, kaikki ne "timantit " ;) , piti pakata mukaan tietenkin. Mutta on se televisiokin ja muut isommat vehkeet mummolle arvotavaraa. Mihinkäs ne sitten ?

Urakoitsija on ilmoittanut, ettei se korvaa mitään, jos tavaraa häviää. Kyllähän ne ovet ovat avoinna päivisin, joten kuka tahansa sinne voi mennä. Vakuutusyhtiö ei korvaa koska urakoitsija on siitä ilmoittanut minulle, joten jostain piti saada lukollinen paikka.

Mutta eipä nykyajan huoneistoissa ole ovissa lukkoja, joten piti sellainen sitten teettää. Elikkä makuuhuone on nyt sitten minun kassakaappini.

 

 

Kolme autolastillista, siis henkilöautoja, tavaraa siirtyi mukanani uuteen paikkaan. Vähemmilläkin vaatteilla olisi selvinnyt jos ajankohta olisi ollut vaikkapa kesä. Nyt piti ottaa huomioon Suomen ilmasto. Kolmen kuukauden tarpeet ja sääolosuhteet, pakkanen, kevät, kesä. Kun ei koskaan tiedä mitä ilmaa se pukkaa.

On vähän totutteleminen liikkumisen suhteen kun on toisella puolella kaupunkia ja kuusi km keskustasta. Keskustassa asumisen hyvä puoli on se, ettei juurikaan tarvitse bussia käyttää kun kaikki on lähellä.

Mutta kolme kuukautta menee nopeasti kesää odotellessa ja sitten onkin takaisin kotona :). 

Jos kaikki menee aikataulun mukaisesti !

 

 

 

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla

 

Olen tiennyt putkiremontin tulosta siitä asti kun muutin kolme ja puolivuotta sitten.
Mutta, että milloin, siitä ei ollut tarkkaa tietoa muuta kuin noin viiden vuoden päästä.

Tämän vuoden puolella on ollut asukastiedotetta ja kokousta. Joten ajankohta on tiedossa. 
MUTTA kun postiluukusta tipahti asukastiedote aikatauluineen, iski PANIIKKI !

Nyt se sitten on tiedossa tarkka huoneistokohtainen aikataulu linjasaneerauksineen. 
- Aikaa on puolivuotta.

 

Ihan kauhistuttaa koko ajatus muutoksesta, muutamaksi kuukaudeksi. 
Ensinnäkin, mihin evakkoon ? Se aiheuttaa stressiä ! 
Miten helpommalla pääsisi, ettei tarvitsisi ihan huonekaluja ruveta roudaamaan jonnekin ?
Ei tämän ikäisenä oikein jaksaisi enää muutella.

Kyllähän asunnossa saisi olla, mutta päivät pitäisi olla poissa. Sähköä ja vettä ei olisi. vessaan pitäisi juosta 5. kerroksesta alakertaan. En taitaisi keretä, varsinkin jos olisi vielä jono. 
Ei kuulosta hyvältä ! Lähdettävä on jonnekin ?

 

Hommaa riittää etukäteenkin tehtäväksi vaikka muille jakaa. Peitellessä huonekaluja ja tilkitessä kaappeja pölyn estämiseksi, ym. Huhhuh ...

Sitten vielä pitäisi hankkia mahdollisimman iso matkalaukku, kiertolaiselämää varten !
Vaatteitakin pitäs varata talveksi ja kevääksi. Ynnä muuta henkilökohtaista tavaraa.

 

On kyllä ihania ihmisiä ympärillä, paikoista ei taida olla puutetta. 
Se on vain tuon pääkopan sisäinen seulonta, mikä olisi kaikista vaivattominta ja helpointa ? Ja vielä mahdollisimman mukavaa, jos mahdollista, näissä olosuhteissa.

Mutta tässä iässä omine omituisuuksineen täytyy tarkkaan harkita, kuka kestää iäkästä kranttua mummoa kolme kuukautta tai mahdollisesti enemmänkin. Ja että välitkin vielä säilyis :).

 

Tyttären luona Paraisilla olisi ihanat oltavat omine huoneineen, mutta matka on vähän hankala autottomalle "sivistyksen pariin".  Paraisten keskustaankin on neljä kilometriä.

Miniä toivotti jo tervetulleeksi heille Espooseen, tosin pojaltani ei ole kysytty ;). 
Sitä olen kyllä miettinyt, voisi olla lastenlasten kanssa. Ja nähdä Stadin kavereita ! 

Turun ihanat ystävättäret ovat tarjonneet majoitusta.

Arvostan jokaista tarjousta ja auttavaa kättä, kiitos heille kaikille, ootte ihania.

 

Mutta asioilla on tapana järjestyä, jäänpä odottelemaan, kuinka palaset loksahtaa paikoilleen.

 

 

 

Kommentit (2)

Maija
Liittynyt15.10.2015
1/2 | 

Sama tilanne osuu kohdalleni ensi keväänä, ja olen harkinnut, että vaivattominta ja helpointa kaikkien kannalta olisi hankkia tilapäinen vuokra-asunto tai pitkäaikainen hotellimajoitus. En ole vielä ottanut selvää hinnoista, mutta ei se remontin hintaan verrattuna voi olla edes kovin kallista.

Kiertolaiselämässä on varmasti oma viehätyksensä  - kerrothan, miten asiat järjestyvät!

Seuraa 

Seniorin sessio kertoo Maija-Liisan näkökulmasta asioista, ikääntymisestä ja sen tuomasta ”ihmeellisyyksistä”. Ei ole vaan yhtä asiaa, vaan elämästä yleensä. (Ei aina) Hymyssä suin ja pilke silmäkulmassa ! 

 

Maija-Liisa Ryhänen on eläkkeellä oleva 70-vuotias neljän lapsen äiti ja kuuden ihanan lapsenlapsen mummi. Työelämässä toiminut visuaalisena suunnittelija. Harrastuksina ollut piirtäminen, maalaaminen ja käsityöt. Nykyään kuntosalilla käynti ja bloggaaminen.

Blogiarkisto

Kategoriat