Nyt on kulunut noin puolet siitä ajasta kun jouduin evakkoon ! Turtuneena ja alistuneena olosuhteisiin, jossa en ole koskaan ennen ollut, muistaen olevani majoittuneena ystävän kotona. Potien koko ajan koti-ikävää.

Paikka, jossa ei ole mitään muuta kuin suuri Prisma puolen tunnin kävelymatkan päässä keskustan suuntaan. Ja toisessa päässä Varissuo, tuo monikulttuuristen asuttama lähiö, johon myöskin kävelee puolessa tunnissa.

Sanotaan, että matkailu avartaa, niin kyllä tämä kuuden kilometrin päässä kotoa oleva paikka on todella avara, täällä ei ole mitään !

 

Bussilla pääsee ! 

Tottumattomalle bussin käyttäjälle on ahdistavaa olla täysinäisissä busseissa. Normaalisti kävelen keskustaan ja lähipaikkoihin, en juuri busseja käytä.

Useimmiten saa jännittää, että mahdunko rollaattorini kanssa bussin välitilaan vai pitääkö se laittaa kasaan ja ottaa melkein syliin. 
Syy tähän on tietysti yhdestä kolmeen kappaleeseen olevat lastenrattaat. Joka kerta kun pitäisi jäädä pois, jännittää, että mitenkähän se onnistuu. Nimittäin päästä ulos niitten lastenrattaiden ohi - kunnialla.

Aamulla aikaisin on väljää, muttei sitä itsekkään lähde niin aikaisin liikkeelle, muuta kuin pakosta.

Tekemisen puutetta vähän niin kuin on. Täytyy tehdä "ajatustyötä" !

 

Huomatessani pajunkissojen jo kurkistelevan oksista, tajusin, että nyt on kevät. 
Aurinko paistaa ja reilusti plussan puolella. Ja mitä se tuo tullessaan ? - Ajatukset on automaattisesti siirtyneet sisustamiseen !

Eikös sitä sanota, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty :).

Tiedossa on suursiivous ja hirvittävä pyykkikasa verhoineen, mattoineen, tyynyliinoineen ja kaikki huonekalut putsattavat remonttipölystä. Plus seinät ja katot.

Iso valkoinen matto vietävä pesulaan. Pari uutta tyynyä sohvalle, Eurokankaasta jo käyty hakemassa tyynynpäällis kankaat.

 

 

Olen innoissani uuden kylppärin näkemisestä. Ei siinä vanhassakaan mitään valittamista ollut mutta vaihtelu virkistää.

Melkein kuin odottaisi pääsevänsä uudelleen remontoituun kotiin !

Kyllä oman kodin arvostus on noussut uusiin afääreihin, vaikkakin olen aina arvostanut omaa kotia.

 

 

 

Kommentit (3)

Maija
Liittynyt15.10.2015

Kun tässä itsekin suunnittelen evakkoon lähtöä, niin huomioni kiinnittyi tuohon pyykkivuoreesi. Ihan uteliaisuudesta kysyn, että onko siihen jokin erityinen syy, että aiot pestä verhot, matot ym. vasta remontin jälkeen? Olin ajatellut ottaa kaikki tekstiilit pois jo ennen remonttia, pestä ne ja viedä varastoon. Olenko nyt itse tekemässä jotakin nurinkurin?

Vierailija

Jokainen toimii tavallaan, tuskin on mitään sääntöä miten ja missä järjestyksessä pesee. Oli vaan helpompi heittää pyykkikoriin, kaiken muun tohinan keskellä. Ehkä tavallaan säästyn turhalta (silittämiseltä) työltä, kun ajattelin ostaa uudet verhot.  Se miksi en pese ennen remonttia, johtuu ihan siitä , etteivät ole sitten niin ryppyisiä ja on helpompi silittää kun eivät ole niin rutikuivia.

Seuraa 

Seniorin sessio kertoo Maija-Liisan näkökulmasta asioista, ikääntymisestä ja sen tuomasta ”ihmeellisyyksistä”. Ei ole vaan yhtä asiaa, vaan elämästä yleensä. (Ei aina) Hymyssä suin ja pilke silmäkulmassa ! 

 

Maija-Liisa Ryhänen on eläkkeellä oleva 70-vuotias neljän lapsen äiti ja kuuden ihanan lapsenlapsen mummi. Työelämässä toiminut visuaalisena suunnittelija. Harrastuksina ollut piirtäminen, maalaaminen ja käsityöt. Nykyään kuntosalilla käynti ja bloggaaminen.

Hae blogista

Blogiarkisto

Kategoriat