Kirjoitukset avainsanalla prurigo nodularis

 

Huh hellettä sanoi jänis pakkasella !

Jos vähänkin valittaa kuumuudesta, niin tulee takaisin, että ei saa valittaa kun kerrankin on kunnon kesä !

Seniorit ja vanhukset saa valittaa. Nuoret terveet ihmiset eivät tajua, että tällainen pitkäaikainen kuumuus ottaa vanhempien ihmisten voimille. Tällainen ilma pitää vanhukset sisällä, varsinkin kun ei ole ilmastoitua autoa jolla liikkua asioilla ja kaupassa. Ja joka paikassa on lämpötila 30° sisällä ja ulkona, ainakin minulla kotona.

 

Tällaisilla helteillä pitäisi olla meren äärellä tai edes järven, että voisi mennä uimaan, mutta kun sinilevääkin on melkein joka paikassa. No, viileä suihku on siinä tapauksessa yksi hyvä vaihtoehto. 

 

Kun tässä on nyt vähän valitettu niin täytyy sanoa, että on tästä kuumuudesta löytynyt jotain positiivistakin.

Minulla on ihosairaus nimeltä Prurigo Nodularis, suomeksi Kyhmykutinatauti. Ollut jo yli 20 vuotta. Iho kutisee niin paljon, että on pakko raapia. Siinä tulee sitten rupia jotka kutisee kahta kauheammin ja ne on raavittava auki niin kutina loppuu. Välillä tuntee itsensä ihan apinaksi.

Hoidettu on vaikka miten, valohoidolla, erilaisilla kortisonivoiteilla, DuoDermillä (keino iho), kortisonia piikillä ruven alle ja suun kautta otettavaa lääkettä, joka hillitsee kutinaa. Nämä vaan auttavat vähäksi aikaa.

Tammikuussa olin ihotauti-osastolla viikon hoidossa kun en itse enää jaksanut hoitaa. Siellä sitten hoidettiin sellaisella luonnon mukaisella voiteella, jossa chiliä mukana. Polte oli hirveä noin 15 minuuttia kun sitä laittoi paikallisesti rupikohtiin. Tätä sitten laitettiin noin neljä kertaa päivässä.

Voide on erkoisluvalla tilattava apteekista. Lääke on kallis ja pistää yskittämään, se ei tuoksu millekkään mutta ilmeisesti chilin aromit käyvät henkeen. Iho parani vanhojen rupien osalta mutta sitten tulee aina uusia kutina kohtia.

 

Hiki aiheuttaa kovan kutinan ja hikeähän riittää, pakko käydä monta kertaa päivässä viileässä suihkussa. Tästä on seurannut, että kutina lakkaa vähäksi aikaa ja kyhmyt ovat parantuneet/vähentyneet. Onko näin, että vesi vanhin voitehista?

Uiminen merivedessä (suolavesi), monta kertaa päivässä olisi hyvä lääke ja sitten vielä aurinko, mutta vähemmällä lämmöllä.

 

Pitkän aikaa ajattelin, että olen yksin tämän taudin kanssa, kun en tuntenut ketään jolla olisi tämä sairaus, kunnes eräs henkilö kutsui minut Facebookin sivulle nimeltä "Minä ja kutina". Sieltä olen saanut tukea ja huomannut, että on niitä pahempiakin tapauksia.

 

Yllä olevissa kuvissa iho on aika hyvä, mutta parantuneiden rupien jäljistä jää arvet, joissakin kohtaa vielä oikein kuoppa. Näitä on sitten koko kroppa täynnä. Uimahalliin ei kehtaa mennä uimaan kun koko kroppa on kuin pakanamaan kartta.

Onneksi kasvot ovat vielä säästyneet.

 

 

 

Kommentit (2)

Muuli47
1/2 | 

Kohtalotovereita ollaan.      täytin just Tapanina 72 ja suututtaa kun ei voi mennä vesijuoksuun. Se    oli mun henkireikä leskeksi jäätyäni v. 2008- Nyt asus Foibessa ja käyn edes yhteisellä tuolijumpalla. Tulee edes jonkinverran liikuttua. Täällä on myös kuntosali, pitäisi rohkaistua ja menä' sinne. Myös uima-allas olisi, mutta tämä iho!!

Koiteaan jaksaa!

Vierailija
2/2 | 

Hei!  Minulla on myös prurigo nodularis, kyhmykutina. Lääkärit eivät tätä ihosairautta tunnista jostain syystä. 

Minulla prurigo alkoi n.6 vuotta sitten ollessani opiskelemassa. Tein keramiikkatöitä (iho kuivui) ja oli stressiä opinnäytetyöstä. Kutina alkoi sormien välistä.

 Ihotautilääkärillä käynti ei auttanut.  Sukulainen antoi vinkin Seura-lehden artikkelista ja sieltähän se nimi tälle kutinalle löytyi.

 Itse olen huomannut, että kaikenlaiset rasvat pahentaa samoin tietysti hikoilu. Ei saunassa hikoilu, mutta helle, ja sellainen hikoilu, että iho tulee hieman nahkeaksi.

 Ihoni on nyt parantunut huomattavasti koska olen suihkuttanut sääriä ja käsivarsia kuumalla vedellä. Olen siis pitänyt ihon mahdollisimman kuivana (ei hilselevänä) heti kun tunnen hikoilua. Valkoiset , kuivat kyhmyt olen säännöllisesti hionut jalkaraspilla "matalammiksi" ja suihkuttanut sen jälkeen kuumalla vedellä.

Käsivarteni, sääreni, pakarani ovat parantuneet uskomattomasti siitä mitä prurigo pahimmillaan 5-4 vuotta sitten oli.

 Vastaan mielelläni, jos haluat kysyä jotain.

  Hyvää kevättä!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Seniorin sessio kertoo Maija-Liisan näkökulmasta asioista, ikääntymisestä ja sen tuomasta ”ihmeellisyyksistä”. Ei ole vaan yhtä asiaa, vaan elämästä yleensä. (Ei aina) Hymyssä suin ja pilke silmäkulmassa ! 

 

Maija-Liisa Ryhänen on eläkkeellä oleva 71-vuotias neljän lapsen äiti ja kuuden ihanan lapsenlapsen mummi. Työelämässä toiminut visuaalisena suunnittelija. Harrastuksina ollut piirtäminen, maalaaminen ja käsityöt. Nykyään kuntosalilla käynti ja bloggaaminen.

Blogiarkisto

Kategoriat