Kirjoitukset avainsanalla masennus

 

Tämä aika taitaa olla vuodenajoista pahin. Ainakin minulle. En tykkää pimeästä enkä mustasta maasta. Kosteus tuntuu nivelissä ja joka paikkaa särkee. 

Vai onko tämä kaikki vain korvien välissä ? Joka tapauksessa, oli se sitten mitä tahansa, sanon sitä kaamosmasennukseksi. 

Silloin tulee pidettyä niitä pyjamapäiviä luvattoman usein. Eläkkeellä kun on, niin ei ole pakko lähteä minnekkään. 

Sitten kaiken lisäksi vaivaa vielä huono omatunto kun kuntosali jää väliin eikä muutenkaan huvita lähteä ulos liikkumaan kun ei ole pakko. Eikä saa mitään muutakaan aikaiseksi.

Sitä on totaalisesti sohvaperuna. Ainoa ”lohtu” on, ettei sitä kukaan nää. Masennustahan se on !

Se, että pimeys ja kosteus masentaa, niin pää on muutenkin kuin pesukone, jossa pyörii kirjopyykki. Kaiken maailman asiat pyörii siellä sikin sokin. 

Huoli läheisestä !  Ja hallituksesta, joka ei osaa päättää eläkeläisen asumistuesta, saatikka sitten mistään muustakaan. 

Verenpaineet heilahtelevat sinne sun tänne kun miettii ensi vuoden pärjäämisiä. Mutta eiköhän tässä hengissä selvitä. Tää on sitä yksin eläjän elämää.

Sinkkuihmisenä kun ei voi jakaa sitä pääkopan sisällystä kenenkään kanssa. Siellä ne asiat vaan poukkoilevat, aiheesta toiseen. Ja aiheitahan riittää. 

Onkos se sitten ihme ettei mitään muista, kun kovalevy on niin täynnä.

Onkohan jokaisen päässä samanlaista ? Voiko pää olla milloinkaan levossa ? Voiko sitä olla ajattelematta yhtään mitään ? Eipä just nyt tule mieleen. 

No,  yöllä ehkä, ellei sitten nää unia. Ja sitten niitä unia vatvotaan aamulla, että mitähän tuli nähtyä. Ja mitä ne sitten tarkoittavat ? No just niin.

 

Onneksi on joulu tulossa ! Jouluvalot ja kynttilät, ne luo tunnelmaa, mutta kyllä sen verran lunta voisi olla että maa olisi valkoinen.

 

 

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Seniorin sessio kertoo Maija-Liisan näkökulmasta asioista, ikääntymisestä ja sen tuomasta ”ihmeellisyyksistä”. Ei ole vaan yhtä asiaa, vaan elämästä yleensä. (Ei aina) Hymyssä suin ja pilke silmäkulmassa ! 

 

Maija-Liisa Ryhänen on eläkkeellä oleva 70-vuotias neljän lapsen äiti ja kuuden ihanan lapsenlapsen mummi. Työelämässä toiminut visuaalisena suunnittelija. Harrastuksina ollut piirtäminen, maalaaminen ja käsityöt. Nykyään kuntosalilla käynti ja bloggaaminen.

Blogiarkisto

Kategoriat