Mikähän se pistää toimittajia aina välillä leikkimään köyhää ? Olen huomannut vuosien varrella, että silloin tällöin tätä tapahtuu.

Onko se niin kiinnostava aihe ?

Viimeisin ”leikki” on tilastojen mukaan tehty, että voiko köyhä syödä terveellisesti ? 

Totta kai voi, mutta ei sitä pröystäillä.

Nykyään on niin paljon maailmalta tullut eksoottisia raaka-aineita, joista on tullut arkiruokia. Mutta ne maksavat sitten enemmän.

Hesarin artikkelissa oli rahaa varattu n. 280 € neljäksi viikoksi yhden hengen talouteen eli 70€/ viikko. Oli vissiin tiukkaa tehnyt. 

Ei vähävarainen osta tofuja ja soijaa ym., jos ei ole pakko. Suomessa on ihan hyvät raaka-aineet terveelliseen ja edulliseen ruokaan. Sitä kun on syntynyt aikaan jolloin ei ollut eksoottisia makuja maailmalta, ei ole osannut laittaa sellaista mistä ei tiedä. Eikä osaa vieläkään.

Toki vaatii vähän mielikuvitusta saada samoista aineista erilaisia makuja, mutta joskus se on ihan mielenkiintoista.

Mutta oikeesti, jos vois aina käyttää tuon summan viikossa, niin sehän olisi ruhtinaallista.

”Ruokavammainenkin” voisi laajemmasta valikoimasta löytää vaihtelua. Kas kun sattuu olemaan laktoosi-intoleranssia ja keliakiaa, varsinkin viimeksi mainittu nostaa aterian hintaa ihan huimasti.

Sitten on vielä kihti ja sappi, joka on täynnä kiviä. Näitten vaivojen aktivoitumista välttääkseen vaatii myös tiettyä ruokavaliota, tai oikeestaan mitä pitäisi välttää. Raaka-aineet rajoittuu aika vähään. Mutta kaikkeen tottuun.

Joskus tuntuu, että ne joilla ei ole mitään hätää, ei oikein tajua kuinka vähällä toimeentulolla yksineläjät joutuu elämään. Eikä siinä ole vaan ruoka, vaan kaikki, vuokrat ja laskut, lääkkeet ja yllättävät menot.

Vuosien varrella aina joku toimittaja on innostunut leikkimään tätä leikkiä. Ihan kuin se olisi jokin muoti-ilmiö.

Eivätkä sittenkään saavuta sitä oikeata todellisuutta.

Mutta kun ei ole syntynyt kultalusikka suussa, niin pysyy jalatkin maassa.

Kommentit (2)

Maija
Liittynyt15.10.2015

Ai mikä pistää toimittajan töihin?Yleensä se on pomo :) On yleisesti kiinnostava aihe, millä ihminen pärjää. Siitä keskutellaan aina, kun mietitään, saako joku ryhmä esimerkiksi liikaa tukia. Lehtijutun tekemisen tapoja on monia, ja tuo vaihtelua, kun ei aina käytetä sitä samaa. Aika usein haastatellaan myös ihmisiä, jotka oikeasti tulevat toimeen vähällä, mutta siinä on aina vähän tirkistelyn makua. Hyvätuloiset sanovat helposti, että "kyllä minäkin tuolla tulisin toimeen". Tämän juttutyypin tarkoitus on peilata sitä, tulisiko muuhun tottunut oikeasti toimeen ja miltä se tuntuisi.

Tuossa jutussa tuli hyvin esiin se, että vähälläkin rahalla saa hyvää ruokaa, mutta se vie aikaa. Olen aika varma, että omatkin ruokakuluni laskevat roimasti sitten joskus, kun aika on omaani.

Seniorin sessio
Liittynyt18.10.2015

Kiitos Maija selvennyksestä. Kun on koko ikänsä joutunut pihistelemään ja olemaan tarkka siitä mitä ostaa, niin siihen tottuu ja oppii etsimään edulliset ostokset ja miettimään pitemmän päälle päivän ruuat.  Sanoisin, että hyvätuloisen olisi vaikeampi sopeutua "köyhäilyyn" kun pienituloisen. 

Seuraa 

Seniorin sessio kertoo Maija-Liisan näkökulmasta asioista, ikääntymisestä ja sen tuomasta ”ihmeellisyyksistä”. Ei ole vaan yhtä asiaa, vaan elämästä yleensä. (Ei aina) Hymyssä suin ja pilke silmäkulmassa ! 

 

Maija-Liisa Ryhänen on eläkkeellä oleva 69-vuotias neljän lapsen äiti ja kuuden ihanan lapsenlapsen mummi. Työelämässä toiminut visuaalisena suunnittelija. Harrastuksina ollut piirtäminen, maalaaminen ja käsityöt. Nykyään kuntosalilla käynti ja bloggaaminen.

Blogiarkisto

Kategoriat