Kirjoitukset avainsanalla äänestys

 

Kunnallisvaalit oli ja meni. Eikä ihan ilman kommellusta. En ihan vielä tunnustaudu höperöksi, mutta kaikkea sattuu.

 

Evakossa olemisen takia kävin pääkirjastossa äänestämässä ensimmäisenä ennakkovaalipäivänä, koska oma vaalipiirini oli toisella puolella kaupunkia, ja äänestyspaikka sattui olemaan kampaamon lähellä mihin olin menossa. 

 

Sisään päästyäni katselin ympärilleni, että missähän äänestyspaikka on. Edellisellä kerralla en osannut oikein päättää ketä äänestäisin kun olin vasta muuttanut Turkuun, mutta nyt olin varma päätöksestäni.

 

Heti ovella kysyivät henkilöllisyystodistusta johon minä, että kyllä minulla ikä riittää. 
Se siis ihan sammakkona lipsahti suustani, kyllähän tiesin, että henkilöllisyyspaperit pitää olla mukana. 
Hetken olivat huulipyöreänä mutta sitten tuumasivat naurahdellen, että niin taidetaan kysyä monessakin paikassa. - Sainpas kuin sainkin vaalilipun !

 

Siinä sitten ympärilleni katsellessani tuumasin, että jonon päähän sitä kuuluu mennä.
Se jono vaan kun ei vienyt vaalikoppiin, vaikka siltä näytti, vaan pöytien luo jossa saa leiman vaalilippuun. 
Ja niinhän minäkin sain leiman. 

 

Totesin sitten vaan, ettei siellä lipussa mitään numeroa ole. Kyllä vähän nolotti kun hölmöyteni tuli ilmi. No ei muuta kun lippu revittiin ja sanottiin, että hae uusi.

 

Tällä kertaa olin sitten viisaampi ja menin sinne vaalikoppiin enkä jonon päähän, numero lippuun, ja uudestaan jonoon. Loppu sujuikin sitten kommelluksitta.

 

Jälkeenpäin kuulin, että kaikki tapahtumat vaalihuoneessa kirjataan. Ja tuo töppäilyni olisi voinut johtaa siihen, että se tyhjä lippu olisi katsottu äänestykseksi, enkä olisi saanut uutta lippua.

 

Läheltä piti, huh !

 

Syyksi töppäilyyni laittaisin uuden paikan. Aikaakin oli kulunut muutama vuosi. Sitä paitsi evakkous teki oloni epävarmaksi, kun en ollut omalla reviirilläni. 

 

No, ei se syyn vierittäminen muualle muuta sitä tosiasiaa, että höperyys nostaa välillä päätään. Vanhuus ei taida tulla yksin.

 

Anteeksi kuvan huono resoluutio.

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Seniorin sessio kertoo Maija-Liisan näkökulmasta asioista, ikääntymisestä ja sen tuomasta ”ihmeellisyyksistä”. Ei ole vaan yhtä asiaa, vaan elämästä yleensä. (Ei aina) Hymyssä suin ja pilke silmäkulmassa ! 

 

Maija-Liisa Ryhänen on eläkkeellä oleva 71-vuotias neljän lapsen äiti ja kuuden ihanan lapsenlapsen mummi. Työelämässä toiminut visuaalisena suunnittelija. Harrastuksina ollut piirtäminen, maalaaminen ja käsityöt. Nykyään kuntosalilla käynti ja bloggaaminen.

Blogiarkisto

Kategoriat