Olen tiennyt putkiremontin tulosta siitä asti kun muutin kolme ja puolivuotta sitten.
Mutta, että milloin, siitä ei ollut tarkkaa tietoa muuta kuin noin viiden vuoden päästä.

Tämän vuoden puolella on ollut asukastiedotetta ja kokousta. Joten ajankohta on tiedossa. 
MUTTA kun postiluukusta tipahti asukastiedote aikatauluineen, iski PANIIKKI !

Nyt se sitten on tiedossa tarkka huoneistokohtainen aikataulu linjasaneerauksineen. 
- Aikaa on puolivuotta.

Ihan kauhistuttaa koko ajatus muutoksesta, muutamaksi kuukaudeksi. 
Ensinnäkin, mihin evakkoon ? Se aiheuttaa stressiä ! 
Miten helpommalla pääsisi, ettei tarvitsisi ihan huonekaluja ruveta roudaamaan jonnekin ?
Ei tämän ikäisenä oikein jaksaisi enää muutella.

Kyllähän asunnossa saisi olla, mutta päivät pitäisi olla poissa. Sähköä ja vettä ei olisi. vessaan pitäisi juosta 5. kerroksesta alakertaan. En taitaisi keretä, varsinkin jos olisi vielä jono. 
Ei kuulosta hyvältä ! Lähdettävä on jonnekin ?

Hommaa riittää etukäteenkin tehtäväksi vaikka muille jakaa. Peitellessä huonekaluja ja tilkitessä kaappeja pölyn estämiseksi, ym. Huhhuh ...

Sitten vielä pitäisi hankkia mahdollisimman iso matkalaukku, kiertolaiselämää varten !
Vaatteitakin pitäs varata talveksi ja kevääksi. Ynnä muuta henkilökohtaista tavaraa.

On kyllä ihania ihmisiä ympärillä, paikoista ei taida olla puutetta. 
Se on vain tuon pääkopan sisäinen seulonta, mikä olisi kaikista vaivattominta ja helpointa ? Ja vielä mahdollisimman mukavaa, jos mahdollista, näissä olosuhteissa.

Mutta tässä iässä omine omituisuuksineen täytyy tarkkaan harkita, kuka kestää iäkästä kranttua mummoa kolme kuukautta tai mahdollisesti enemmänkin. Ja että välitkin vielä säilyis :).

Tyttären luona Paraisilla olisi ihanat oltavat omine huoneineen, mutta matka on vähän hankala autottomalle "sivistyksen pariin".  Paraisten keskustaankin on neljä kilometriä.

Miniä toivotti jo tervetulleeksi heille Espooseen, tosin pojaltani ei ole kysytty ;). 
Sitä olen kyllä miettinyt, voisi olla lastenlasten kanssa. Ja nähdä Stadin kavereita ! 

Turun ihanat ystävättäret ovat tarjonneet majoitusta.

Arvostan jokaista tarjousta ja auttavaa kättä, kiitos heille kaikille, ootte ihania.

Mutta asioilla on tapana järjestyä, jäänpä odottelemaan, kuinka palaset loksahtaa paikoilleen.