Villa Palasen kukkapenkit osa 3: Pihan pohjapiirros

Tässä historiallisessa postauksessa Villa Palasen kaikki istutusalueet ovat ensi kertaa paikoillaan tontin kartassa ja niillä on nimet.

Kukkapenkkisarjani olisi tietysti pitänyt alkaa tästä, mutta saan tämän aikaiseksi vasta nyt. Piirsin kuvan millimetripaperille mustalla tussilla, vihreällä maalikynällä ja puuväreillä. Kartan tekeminen oli sen verran työlästä, että kun tekstiin tuli virhe, en viitsinyt aloittaa alusta. Olkoon tämä todiste siitä, ettei täydellisyydentavoitteluni ole pakonomaista.

Ryhdyin puuhaan, koska haluan dokumentoida Villa Palasen kehityksen itselleni. Lukijoille tämä voi toimia vaikkapa yhtenä esimerkkinä siitä, miten siirtolapuutarhatontin tilan voi jakaa. Olen käynyt aika monilla tonteilla, ja välillä on vaikea uskoa, että ne todella ovat samankokoisia ja perustuvat samaan pohjakaavaan. Esimerkiksi mökin sijoittelu tontille on määrätty  rakennusohjeissa. 

Kuten piirroksesta näkyy, tontti on lähes täynnä. Omenapuiden alle saattaisi vielä mahtua istutuksia, ja varastomökin oven pielissä voisi kasvaa rikkaruohojen sijasta jotakin kaunista. Kukkapenkit varmasti täydentyvät vielä, ja joku niistä saattaa laajentuakin hieman.

Pihan tilanjako on nyt joka tapauksessa selvillä ja suunnilleen tällaisena se tulee pysymään. Piirroksessa näkyvä istutuksista vapaa tila on tarpeellista varasto- ja työtilaa. Pitäähän kottikärryjen, multakasojen ja ruukkuröykkiöidenkin jonnekin mahtua! Ja jos tulee tarve levittää viltti nurmikolle tai puun alle niin sekin onnistuu morellipuun edessä.

Alkutilannetta voitte tarkastella tästä vuoden 2021 postauksesta:

Lue lisää: Mitä Villa Palasen puutarhassa kasvaa? Katso kuvat ja kartta

Vasemmalla hostapenkki, oikealla kaareva penkki ja keskellä pionipenkki sekä tulppaani- ja daaliapenkki. Taustalla näkyy hiukan iirispenkkiä (ja vanhan puuterassin jäänteet lähdössä kaatikselle).

Villa Palasen 13 kukkapenkkiä

1. Tulppaani- ja daaliapenkki eli sisääntulopenkki. Tämä puulaitainen istutusalue oli paikoillaan jo, kun otin palstan haltuuni, mutta olen vaihtanut lähes kaikki sen kasvit. Vanhasta muistuttaa lähinnä hopeahärkki, josta aion ottaa pistokkaita myöhemmin. Keväällä penkissä kasvaa tulppaaneja ja syksyllä daalioita, joista olen kertonut jo useasti:

Lue lisää: Istutin tulppaanit koreissa - Miten onnistui?

Lue lisää: Mitä olen oppinut tulppaaneista

Lue lisää: Arvosteleva tulppaaniluettelo 2022

Lue lisää: Villa Palasen daaliakesä 2024

Lue lisää: Daaliakesä 2023- Parhaat kuvat Villa Palasen 15 lajikkeesta 

2.  Ruusupenkki. Tässä oli alun perin vanha teltan paikka. Tein siihen ensimmäisenä Palasen keväänäni daaliapenkin, ja seuraavana keväänä siitä tuli pensasruusupenkki.

3. Pionipenkki. Alueella oli pari kolme perennaa, vadelmapöheikkö ja puulaattaterassi. Laajensin istutusaluetta vaiheittain, kunnes viime keväänä poistin laatat ja yhdistin osaset. Istutusalueen keskellä on leveä köynnöstuki, joka jakaa pihan julkiseen etupihaan ja yksityiseen puutarhaan. Olen keskittänyt pionit tähän, mutta niiden väleissä kasvaa monenlaista muuta, ja alueelle mahtuvat myös pieni akileija- ja liljapenkki sekä lumipalloheisi. Vadelmapuska on edelleen paikoillaan, vaikka vähän entistä pienempänä.

Lue lisää: Villa Palasen ihanat pionit

Kaarevaa penkkiä hallitsevat syyskesällä pallohortensiat ja syysleimut.

4. Kaareva penkki. Tätä saatan sanoa myös kaaripenkiksi, pisarapenkiksi tai Tinkerbelle-penkiksi, koska sen ensimmäiset istutukset olivat kaksi Tinkerbelle-pikkusyreeniä vuonna 2021. Alueen hiekkatien puoleista päätä ryhdistää pihajasmike, jonka on tarkoitus kasvaa näkösuojaksi naapurin ikkunan eteen. Viime kesänä istutin muutamia syysleimuja ja matalia preeriamesiangervoja, jolloin penkki tuli ”täyteen”. Alun perin paikalla oli nurmikkoa, villiviini ja muutamia syysastereita.

5. Hostapenkki. Terassin vierustan kaareva penkki paljastuu keväällä lumen alta jo varhain, joten olen istuttanut siihen  lumikelloja ja narsisseja. Kesällä se jää kuitenkin lehtevien hedelmäpuiden varjoon, ja siksi siitä tuli hosta- eli kuunliljapenki. Terassin takana näkymää hallitsevat kaksi alppiruusua Palasen vanhaa kantaa. 

Hostapenkin teema jatkuu kirjokanukkapenkissä, johon olen istuttanut myös muita kaunislehtisiä ja kaksivärisiä kasveja.

6. Kirjokanukkapenkki. Hostapenkki jatkuu laattapolun jälkeen kanukkapenkkinä, jonka keskipiste luonnollisesti on kirjokanukkapensas. Istutin kanukan kolme vuotta sitten, mutta varsinaisen kukkapenkin rakensin vasta viime kesänä. Penkin toisessa päädyssä on nuori heisiangervo Amber Jubilee, jolle en löytänyt muuta paikkaa. Alueen perennaistutukset ovat vielä kesken. Tällä paikalla oli edellisten puutarhureiden aikana viljelylaatikko, jossa kasvoi yrttejä.

7. Yrttipenkki. Tämän penkin alkion raivasin nurmikosta varastomökin viereen kaksi vuotta sitten, kun halusin löytää paikan köynnöspinaatin taimille. Olen laajentanut aurinkoista ja lämmintä penkkiä hiukan joka kevät.

8. Takapenkki. Tontin takarajaa hallitsee koko alueen kiertävä siirtolapuutarhayhdistyksen orapihlaja-aita. Sen edessä on näihin päiviin asti ollut leveä rikkaruohovyöhyke, jota yritän hiljalleen saada kuriin muilla kasveilla. Vuorenkilpi näyttää pärjäävän ihan mukavasti, ja peittokurjenpolvikin on juurtunut. Lisäksi alueella kasvaa varjoliljoja. Ongelmana täällä ovat terävät ja pistävät orapihlajan okaat, jotka maatuvat erittäin hitaasti, sekä humala, jota on joskus istutettu aidan sisään.

Varjopenkissä kasvaa muun muassa kotkansiipiä, jaloangervoja ja kuunliljoja.

9. Varjopenkki. Tämä istutusalue tuli ”valmiiksi” jo toissa vuonna eli en istuttanut siihen viime kesänä enää mitään. Tässäkin oli alun perin lavakauluksia. Kerroin penkistä tarkemmin täällä:

Lue lisää: Näin rakensin Villa Palasen kukkapenkit osa 1: Pieni varjopenkki päärynäpuun alla

10. Kauhukulma. Tämän istutusalueen raivasin viime kesänä. Rikkaruohojen valtaamasta, kivikkoisesta kulmauksesta tuli matalaa kasvualustaa sietävien kasvien kokeilualue.

11. Kukkapelto. Tässä oli alun perin kapeahko perennapenkki, mutta laajensin sen nopeasti niin isoksi kukkapelloksi kuin tilaan mahtui. Olen kasvattanut siinä pääasiassa korkeita kesäkukkia, mutta lisäsin perennojen osuutta viime syksyllä samalla, kun jaoin vanhat perennat. Kosmokset ja tsinniat kuitenkin säilyvät.

Lue lisää: Näin rakensin Villa Palasen kukkapenkit osa 2: Tuulessa huojuva kukkapelto

12. Iirispenkki. Vanhat valokuvat todistavat, että sisääntulon molemmin puolin on ollut laudoilla rajatut kukkapenkit jo kymmenien vuosien ajan. Penkin keskellä on tällä hetkellä rykelmä kääpiömantelipensaan versoja. Mökin puoleiseen päätyyn olen istuttanut perinteisiä ja uudempia siperiankurjenmiekkoja, ja hiekkatien päädyssä on ollut muun muassa tuoksuherneitä ja kosmoskukkia. Alun perin penkki oli täynnä pionin juuria. Kaivoin ne pois, koska pionit eivät juurikaan kukkineet. 

Kultapallojen takana häämöttävät harmaamalvikki ja kukkapellon narsissitupakat ja tsinniat.

13. Päätypenkki. Tätä en ole vielä kunnostanut ollenkaan. Istutusalue on pieni, koska mökin päädyssä on myös isot sadevesitynnyrit. Tällä hetkellä siinä kasvaa kultapalloja, hiukan illakkoa ja jonkin verran rikkaruohoja. En ole päättänyt, tuleeko siihen vielä jotakin muuta.

--

No niin, tästä jatketaan. Seuraavaksi kerron todennäköisesti pensasruusupenkistä, pohjapiirroksessa numero 2.