Luulin, ettei minun tarvitsisi osallistua tähän keskusteluun, koska onhan selvää, että päätös pysyvästä siirtymisestä talvi- tai kesäaikaan tehdään järkiperusteilla eikä sen mukaan, mikä on kivaa. Mutta ei se nyt siltä näytä. Tosi moni esittää ihan tosissaan, että Suomen pitää siirtyä pysyvästi kesäaikaan, koska työssäkäyville jää silloin enemmän valoisaa aikaa jalkapallolle, frisbeegolfille ja pyöräilylle.

Ymmärrän, että jos olet terve ja hyvinvoiva, liikuntaharrastukset parantavat terveyttä ja hyvinvointia vielä entisestään. On sillä arvoa. On myös tärkeää totuttaa lapset liikkumaan, ja valoisassa on mukavampaa käydä yleisurheilukoulua tai pelata pihapelejä kuin pimeässä. Se puoltaa kieltämättä kesäaikaa.

Kesäaikaa kannattavien argumenteissa on kuitenkin pääasiassa kysymys nuorten tai ainakin terveiden ihmisten vapaa-ajan harrastuksista, ellei suorastaan huvituksista. Talviaikaa kannattavien argumenteissa taas korostuvat terveyteen liittyvät hyödyt.

Illanvirkkujen on helpompaa sopeutua aamupainotteiseen elämään, jos aamulla on valoisaa.

Unihäiriöisillä, kaamosmasentuneilla ja illanvirkuilla vuorokausirytmi ja sen siirtely on, jos nyt ei ihan elämän ja kuoleman kysymys, niin vakava asia kuitenkin, koska aamuvalo tahdistaa ihmisen sisäisen kellon. Mitä enemmän pimeitä aamuja, sitä väsyneempää ja masentuneempaa väkeä. Ja kipeämpää.

Illanvirkut joutuvat elämään jatkuvasti vastoin sisäistä kelloaan, koska yhteiskunta edellyttää useimmilta aktiivisuutta aamulla. Markku Partonen kertoo Terveyskirjaston artikkelissa, että sisäistä kelloaan vastaan elävillä insuliinin eritys häiriintyy ja elimistö siirtyy tulehdusta muistuttavaan hälytystilaan. Tulehdusarvot ovat sitä korkeammalla, mitä suurempi kellon rytmihäiriö on. Immuunipuolustus heikentyy, jolloin henkilö on helppoa riistaa taudinaiheuttajille. Myös sydän ja verisuonet kärsivät sisäisen kellon häiriöstä. Ja tuon rytmihäiriön korjaaminen on vaikeaa, jos aamulla on pimeää ja illalla valoisaa.

Illanvirkkuja on kuitenkin vain kymmenisen prosenttia suomalaisista, joten heidän mielipiteensä turvin ei talviaika yksinään voita.

Iän myötä sisäinen kello menettää joustavuuttaan ja kaamosmasennus pahenee.

Valinta kesä- ja talviajan kesken on myös ikäkysymys. Sisäisen kellon joustavuus heikkenee iän myötä, ja illanvirkkujen on yhä vaikeampaa sopeutua heräämään yhteiskunnan edellyttämään aikaan. Lisäksi kaamosmasennus yleistyy ja useimmiten pahenee, kun lähestytään tiettyä ikää – joillakin tosin oireet helpottavat.

Itse en ole enää vuosiin pärjännyt vuoden pimeintä aikaa valohoidon, lohimedaljonkien ja liikunnan avulla, vaan olen tarvinnut myös mielialalääkkeitä pitämään valon mukana elämässä. Reseptissä on tosin usein lukenut ”kipukynnyksen nostamiseen” eli olen hoitanut kaksi vaivaa yhdellä pillerillä.

Uskon, että vaikka minusta jonkin ihmeen kaupalla tulisi kivuton, joutuisin luultavasti silti hoitamaan kaamosmasennusta lääkkeillä. Juokseminen oli yhtä tehokasta kuin lääkkeet, mutta siihen en enää tässä elämässä pysty.

Talvimasennukseni helpottaa keväisin sitä mukaa, kun aamut valkenevat. Tuntuisi kovalta, että sarastus koittaisi tuntia myöhemmin kuin nykyään. Menettäisin monta hyvää aamua.

Varsinaista kaamosmasennusta on vain yhdellä sadasta, mutta lievempää kaamosrasitusta kokee 10-30 prosenttia kansasta. Kaamosrasituksesta on kysymys, kun pimeys ei masenna masennukseen saakka, mutta väsyttää, tekee mieli makeaa, lihottaa ja unettaa. Silti vieläkään ei ole tarpeeksi ääniä koossa talviajalle.

Nuorille ja terveille pitäisi antaa yksi ääni, mutta ikääntyneille, unihäiriöisille, kaamoksesta kärsiville ja illanvirkuille kaksi ääntä.

Unihäiriöt ovat erittäin yleisiä, ja yleisin niistä on unettomuus. Melkein joka kolmas suomalainen valvoo vähintään kolmena yönä viikossa enemmän kuin olisi suotavaa. Unihäiriöitä on eniten kesäisin, kun iltaisin on valoisaa liian pitkään. Unihäiriöisten kannalta talviaika onkin parempi kuin kesäaika. Mutta unihäiriöisiäkään ei ole niin paljon, että talviaika kiitäisi kyselyssä selvään voittoon.

Mies ja ääni -periaate pitäisikin tässä asiassa hylätä. Nuorille ja terveille pitäisi antaa yksi ääni, mutta ikääntyneille, unihäiriöisille, kaamoksesta kärsiville ja illanvirkuille kaksi ääntä. Heitähän tämä asia eniten koskee.

Tai sitten vain pitää luottaa myötätuntoon. Suomalaiset ovat mielellään heikomman puolella. Nyt olisi taas aika näyttää, että se on totta.

Kysely kellojen siirtämisestä on avoinna Ota kantaa -palvelussa vielä reilun viikon ajan. Klikkaa linkkiä ja käy kertomassa, mitä mieltä olet.

--

Päivän kuvat: Auringonkukkia Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa Ruissalossa elokuussa.

Kommentit (3)

Vierailija
1/3 | 

"Nuorille ja terveille pitäisi antaa yksi ääni, mutta ikääntyneille, unihäiriöisille, kaamoksesta kärsiville ja illanvirkuille kaksi ääntä. Heitähän tämä asia eniten koskee."

Vai pitäisikö tämä päätös kuitenkin tehdä kuunnellen enemmän juuri niitä, jotka ovat kaikkein työkykyisimpiä nyt ja tulevaisuudessa?

Maija
Liittynyt15.10.2015

Arvoisa vierailija, kiitos kommentistasi. Miten perustelet kantasi?
 Itse ajattelen, että kaikkein työkykyisimmät eivät tarvitse lisää työkykyä. Unihäiriöiset, kaamoksesta kärsivät ja illanvirkut sen sijaan hyötyvät siitä paremmasta työkyvystä, jonka aikaisemmin sarastava aamu heille tuo. Jos työkyky ei ole kaikkein täydellisin, pieni rippunenkin  helpotusta voi kantaa pitkälle. 

Vierailija
2/3 | 

Vai pitäisikö kuitenkin miettiä tulevia sukupolvia eli niitä, jotka täällä tulevat elämään vielä monia vuosikymmeniä?
He ovat tottuneet suurimmaksi osaksi (7kk) kesäaikaan ja sen valossa elämään, ulkoilemaan ja liikkumaan.
Myös yhteiskunnan vapaa-ajan tekemiset painottuvat iltaan.

Miksi ennen kesäajan tuloa ei ole ollut kymppi-uutisia? Miksi kaupat ovat menneet kiinni niin aikaisin?
Koska yhteiskunnan rakenne oli silloin erilainen ja se oli myös aamupainotteisempi.

Nykyään venytetään päivää pidemmäksi ja pidemmäksi. Tv-ohjelmia katsotaan yömyöhään. Sitten vielä liikutaan liian vähän. Se jos mikä on merkittävä kansanterveydellinen seikka.

Talviaika tulisi vähentämään liikkumista. Jos jokin, niin se on varma asia. Ja se tulee leikkaamaan suoraan sieltä terveysvaikutuksista.

Yhtään vähättelemättä vanhempia ihmisiä, mielestäni lapset ja nuoret, jos ketkä olisivat oikeutettuja useampaankin ääneen. Valitettavasti heitä ei tässä asiassa kuunnella.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Tietyssä iässä olet, kun tiedät menettäneesi jotakin tärkeää ikääntymisen takia. Itse en enää pysty esimerkiksi kävelemään pitkiä matkoja. Olen krooninen kipupotilas ja minulla on juuri todettu verenpainetauti. Blogin vakioaiheita ovatkin krempat ja niiden hoidot sekä kaikenlainen haikailu ja kiukuttelu. Erityisesti minua harmittaa, kun liikuntaa pidetään ratkaisuna vähän kaikkeen, vaikka minulle se toi elinikäiset vammat. Iloa minulle tuottavat kaunis koti ja vaatteet sekä parvekepuutahan hoito ja kukat. Nämä aiheet näkyvät myös blogissani.

Olen Maija Rauha, 59. Kirjoittaminen on minulle sekä ammatti että harrastus. Tervetuloa tiettyyn ikään!

--

Oletko Facebookissa? Käy tykkäämässä Tietyssä iässä -sivusta, niin saat uutisvirtaasi tiedon uusista blogikirjoituksista!

--

Tavoitat minut osoitteesta maijarauha@gmail.com

--

 

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
2018
2017
2016