Uhosin vuosi sitten, että ansaitsemme pidemmän amarylliskauden. Itsestähän se vain on kiinni, joten tänä talvena järjestin itselleni sellaisen. Olohuoneessani on ollut koko ajan jokin hippeastrum-lajike kukassa marraskuusta saakka. Lokakuussahan daaliat ja pelargonit olivat vielä täydessä kukassa parvekkeella.

Heti alkuun kukitin Exotic Gardenin nettikaupasta tilaamani uudet sipulit. Istutin ne ruukkuihin reilun viikon välein, jotta sain kukinnan porrastettua.

Ensimmäiseksi arvoin Magic Green -lajikkeen. Se osoittautui isokokoiseksi ja suorastaan majesteettiseksi kasviksi. Kukkavana oli korkea ja kukat erittäin isoja. Väritys oli kauniimpi terälehtien ulkopinnoilla kuin sisäpinnoilla. Vaalean vihreän lisäksi nähtävissä oli hieman tummaa viininpunaista. Sipulista tuli kaksi yhtä komeaa kukkavanaa peräjälkeen. Molempiin kukkavanoihin aukesi neljä kukkaa, yksi joka ilmansuuntaan.

Marraskuun lopussa avautuivat Exotic Starin isot, kermalla ja punaruskealla raidoitetut kukat. Se teki ensimmäiseen kukkavanaansa kaksi kauniisti päällekkäin limittyvää kukkaa. Toiseen kukkavanaan kehittyi kolme kukkaa, mutta nekään eivät olleet samassa tasossa, kuten amarylliksillä yleensä. Tämä melko matala, mutta dramaattinen lajike oli kaikista talven amarylliksistä erikoisin.

Joulukuun alussa oli Hippeastrum Mistyn vuoro. Sen kukat ovat trumpettimaiset ja muistuttavat paljon liljaa. Ensimmäisen kukkavanan neljä kukkaa osoittivat kukin omaan ilmansuuntaansa, mutta toinen kukkavana aukesi upeaksi helminauhaksi. Se oli kerrassaan suloinen! Kukinta kesti pitkään, reilusti tammikuun puolelle, jos oikein muistan.

Viimeinen uusi lajikkeeni avasi ensimmäiset kukkansa joulunpyhinä. Hippeastrum Papilio on perhosamaryllis, jonka sanotaan olevan ainavihreä eli se ei ilmeisesti tarvitse lepokautta kukkiakseen uudelleen, kuten ”tavalliset” amaryllikset. Se on kuitenkin hidas kukkimaan eikä välttämättä kuki ensimmäisenä vuonna istutuksen jälkeen vielä ollenkaan. Niin olen kuullut. Kukkavaloni herätti sipulin kuitenkin kukkimaan muutamassa viikossa siinä missä muutkin.

Heti joulun jälkeen, kun uudet amaryllikset vielä kukkivat, toin autotallista erän lepotauolla olleita kukkasipuleita ylös valoon. Pienet kolibriamaryllikset, punainen Top Choice ja punavalkoinen Christmas Star, aloittivat kukintansa noin viikon välein tammi-helmikuun vaihteessa. Ne kukkivat nyt selvästi runsaammin kuin edellistalvena, jolloin olin pelastanut ne puutarhamyymälän alelaarista. Etenkin Christmas Star yllätti kauneudellaan. Siitä tuli oikein söpö. Nämä kaksi kukkivat melkein koko helmikuun.

Helmi-maaliskuun vaihteessa oli amarylliksissä muutaman päivän tauko, mutta ilman kukkia en jäänyt, koska parvekkeella kukkivat jo ensimmäiset Tulipa Greigii Torontot. Odottelin, että hämähäkkiamaryllis Hippeastrum Cybister Bogota olisi ryhtynyt kukkimaan, mutta se kasvattikin vain kukkavanaa viikosta toiseen. Kukkavana kohosi 75 senttiin, kun se lopulta alkoi kukkia viikonloppuna. Sen isot terälehdet kääntyvät hauskasti korkkiruuville, mikä tekee siitä amarylliksistäni koristeellisimman. 

Niinpä vanhin amaryllikseni, Hippeastrum Nymph, ehti kukkaan täpärästi ennen Bogotaa. Se on perinteinen jouluamaryllislajike, isokukkainen ja kerrottu. Nappasin siitä viime keväänä irti poikasen, pikkusipulin, jota lihotin parvekkeella. Se oli kesän jälkeen vielä niin pieni, etten odottanut siltä mitään. Yllätyin, kun huomasin siinä melkein yhtä ison nupun kuin emokasvissa. Se tulee kukkimaan amaryllisistäni viimeisenä.

Kesäksi kaikki amaryllikset pääsevät todennäköisesti kesäsiirtolaan Villa Palaseen. Lämpöä on siellä luultavasti vähemmän kuin lasitetulla parvekkeellani, mutta valoa on vastaavasti enemmän. Saapa nähdä, miten ne siellä viihtyvät ja millaisen kukinnan saan ensi talvena.

Kommentit (3)

Vierailija
4/3 | 

Voi miten ihania amarylliksiä! Olipa inspiroiva ja kiva postaus,kiitos siitä!!

Leena
5/3 | 

Viimeinkin saan aikaiseksi kiittää sinua blogistasi. Ensinnäkin nämä amaryllikset: tuntuu ettei tällaisia voi olla olemassakaan. Upeita ovat. Ihailuani lisää vielä se, että kuvittelen sinun olevan ihan tavallinen (ei kuitenkaan) kukkien kasvattaja, siis ei hortonomi säädyltään. Luen ja katson kiinnostuneena myös vaatetuspuoltasi. Odotan kesää, kun pääset siirtolapuutarhaasi. Kiitokset sinulle.

Sisseli
6/3 | 

Vau! Kyllä mahtavat kukat. Mukava blogi sinulla. Odotan mielenkiinnolla tulevia postauksia. Mukavaa kevättä!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Tietyssä iässä olet, kun tiedät menettäneesi jotakin tärkeää ikääntymisen takia. Itse en enää pysty esimerkiksi kävelemään pitkiä matkoja. Olen krooninen kipupotilas ja minulla on verenpainetauti. Blogin vakioaiheita ovatkin krempat ja niiden hoidot sekä kaikenlainen kiukuttelu ja kummastelu. Erityisesti minua harmittaa, kun liikuntaa pidetään ratkaisuna vähän kaikkeen, vaikka minulle se toi elinikäiset vammat. Iloa minulle tuottavat kaunis koti ja vaatteet sekä parvekepuutahan hoito ja kukat. Kirjoitan vuorotellen näistä teemoista.

Olen Maija Rauha, 61-vuotias ja eläkkeellä perjantaisin. Kirjoittaminen on minulle sekä ammatti että harrastus. Tervetuloa tiettyyn ikään!

--

Oletko Facebookissa? Käy tykkäämässä Tietyssä iässä -sivusta, niin saat uutisvirtaasi tiedon uusista blogikirjoituksista, mikäli algoritmien jumalat ovat suosiolliset!

--

Siirtolapuutarhapalstallani on oma kanava Instagramissa. Se löytyy nimellä villa_palanen. Kerron siellä mökin ja puutarhan kuulumisia useammin kuin täällä blogissa.

--

Tavoitat minut osoitteesta maijarauha@gmail.com

--

 

Hae blogista

Blogiarkisto

2020
2019
2018
2017
2016
Sisältö jatkuu mainoksen alla