Ruusujen aika

15.1.2019 klo 3:30

Vein joulukuusen ulos, ja heti tuli kevät ja kesä mieleen. Olen säästellyt näitä Maskun Rosariumissa otettuja kuvia sopivaan hetkeen. Se on nyt.

Rosarium on Maskun kirkon lähellä, ja sinne mennään museon pysäköintipaikalta parin punamullalla sivellyn aitan ohitse. Epäusko meinasi iskeä vielä ihan viime metreillä, mutta kyllä ne siellä olivat: 400 ruusupuskaa, lajikkeita noin 250. Tässä aina yhtä ihania Grootendorsteja.

Ruusutarhassa on pääasiassa vanhan ajan pensasruusuja, joskin ensimmäiset juurakot istutettiin niinkin hiljattain kuin vuonna 1998. Rosarion perusti kotiseutuyhdistys Masku-seura, joten siellä on näytillä myös maskulaisilta pihoilta tuotuja paikallisruusuja. Yläpuolella kuitenkin ranskanruusu Duchesse de Montebello, jonka kukat ovat aluksi kuppimaiset, mutta avautuvat sitten isoksi ruusukkeeksi. Terälehtiä on aivan valtavasti.

Rakastettava ystävätär eli Aimable Amie ei jää paljon Montebellon herttuattaresta jälkeen terälehtien määrässä. Oikein suloinen! Gallica eli ranskanruusu sekin, joskin kotoisin ilmeisesti Hollannista.

Näin nyt ensimmäisen kerran myös sammalruusuja, joiden kukkien verholehdissä on sammalmaista pitkää nukkaa. Sain kuvia lajikkeesta nimeltä Chapeau de Napoléon eli Napoleonin hattu, jonka sanotaan olevan yksi hienoimmista Cristata-lajikkeista. Sitä ei olet tietoisesti jalostettu, vaan se löytyi sellaisenaan Sveitsistä Freiburgin luostarin seinustalta noin vuonna 1820. Ruusu on myös hienon tuoksuinen.

Erittäin tumman viininpunainen Tuscany on vanhimpia säilyneitä ranskanruusuja, sillä se mainitaan kirjallisessa lähteessä jo vuonna 1596 nimellä vanha samettiruusu. Ja ovathan sen terälehdet tosiaan samettiset!

Morden Ruby on Kanadassa 1940-luvulla kehitetty ruusulajike, mutta maskulaisten puska on saatu Virosta. Ruusun terälehdet ovat kauniisti kaksiväriset, marmoroidut.

Ruusuja, ruusuja, ruusuja! Verenpunainen yksinkertainen ruusu on Robusta. Monesta ihanasta kukasta joudun kuitenkin sanomaan vain kuluneesti, että ruusu on ruusu on ruusu.

Kävin Maskun Rosariumissa 8. heinäkuuta auringonlaskun aikaan. Otin muutaman kuvan myös ruusutarhan vehmaasta ympäristöstä. Näin talvella ihan tavallinen ojanvierusheinikkokin näyttää ihmeen ihanalta. Ruusutarhan ohi kulkee Maskunjoki.